
Mutta räsymaton kutominen on kyllä lomatekemisistä parasta! Ajatukset ovat aivan muualla ja nyt varsinkin lapsuuden muistoissa, sillä kuteet olivat meidän perheen vanhoista vaatteista leikattuja. Eipä tainnut olla yhtään kudekerää, josta en tiennyt kenen vaate se oli aikoinaan ollut tai missä se oli ollut käytössä. Muistelin meidän hiihtoretkiämme suolla, kun veljen toppahousut sai uuden elämän matossa. Oman aluspaitani kohdalla mietin, oliko se juuri se paita, joka oli ollut koiramme tassussa kääreenä, kun se oli loukkaantunut isän kanssa metsästysretkellä. Hauska sattuma oli, kun olin juuri heittänyt viriöön vanhan lakanansuikaleen, niin keskellä näkyi äidin kirjoma nimikointi. Tarinoita kuteista riittäisi loputtomiin... nyt ne ovat eteisemme lattialla ottamassa meitä vastaan kotiin ja lähettämässä matkaan.