Raparperi-mansikkapiirakka àla Cindy C.

Muistan joskus viime vuonna törmänneeni eri blogeissa tähän Cindy Crawfordin (!?:)) raparperi-mansikkapiirakan ohjeeseen. Se näytti todella herkulliselta ja nyt päätin kokeilla sitä. Löysin ohjeen Limepippurilta. No jaa, menettelee, mutta tuskin teen toista kertaa ainakaan aivan samalla reseptillä. On toki ideana hyvä, tehdä pie-tyylinen piirakka herkullisella mansikka-raparperitäytteellä, mutta pohjataikina oli makuuni liian kuiva. Vanha ohje, jossa on paaaaljon voita, on parempi!

Muodissa mukana

Sain juuri kuulla uutisista, miten vanhat kasvit, kuten pelargoniat, ovat taas muodissa.

Punainen pelargoniani on lähtenyt hyvin kasvuun ja jo kukassa - eikä ihme, onhan sen alku oikeaoppisesti salaa nipistetty... Olen nimittän kuullut, että "varastaminen" takaa kasvin kasvuun lähdön.

Suloinen vaaleanpunainen tuoksupelargonia on lahjaksi saatu. (Siinäkin on noudatettu tiettyjä rituaaleja eli ei kiittämistä, ei kynnyksen yli ojentamista, jotta kasvi säilyy elävänä. Uskoo ken tahtoo.) Halusin kukan mökille luomuhyttyskarkoittimeksi. Kukan lehdissä on erittäin voimakas ja raikas sitruunan tuoksu. Sen on sanottu oikeasti karkottavan hyttysiä! En ymmärrä, miksi Strömsössä tuoksupelargoniaa kutsuttiin nimellä ukonpieru.

Raparperipiirakka

Tämä onkin aika "vaarallinen" piirakka. Kun ottaa pikkupalan, se houkuttelee syömään koko piirakan. Resepti oli Maku-lehdestä:

Raparperipiirakka

pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja (laitoin 1 dl hiivaleipä- ja 1 dl vehnä- sekä 1/2 dl perunajauhoja)
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna

täyte:
3 dl raparperipaloja (mehustin hetken aikaa 2 rkl fariinisokerissa)
2 dl kermaviiliä
1 muna
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl perunajauhoja

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Tee ensin pohja sekoittamalla kuivat aineet ja nyppimällä ne pehmeän voin sekaan. Lisää muna. Levitä taikina vuokaan. Paista n. 5 minuuttia.
Sekoita sillä aikaa täytteen aineet raparperia lukuunottamatta.
Levitä esipaistetulle pohjalle raparperipalat ja kaada päälle kermaviiliseos. Paista vielä n. 30 minuuttia.

Samettirakuuna

Samettirakuuna oli tämän vuoden viljelykokeiluni ja uskottava se on - se maistuu rakuunalle! Maltoin nipistää pienen varren ja silppusin sen salaatin mausteeksi. Vaikka yrttiä ei ollut paljoakaan, siitä tuli hyvä, mieto rakuunan aromi.

Uunikuha

Kalojen hinnat olivat taas aiempaa paremmin kohdillaan, joten ostin kokonaisen kuhan. Helpointa on pyytää myyjää suomustamaan se ja laittaa se sitten kokonaisena uuniin. Nyt samaan vuokaan pääsivät peruna, porkkana, tomaatti ja sipuli. Mausteina suola, pippuri, basilika, kreikanmeirami, hunaja ja sitruuna.

Juurikasmaa

Muut harrastavat kohopenkkejä, mutta minullapas onkin mäki! Tein kylvöksen suurimmaksi osin jo valmiiksi, vain pavut, tomaatit, basilikat, samettikukat, kurpitsat ja avomaankurkut odottavat lämpimämpiä öitä. Perunamaassa on kepit härkäpapujen merkkinä ja etualan muokkaamaton alue on onkimatomaa.
Nyt toivon suotuisa ilmoja: sopivasti sadetta, lämpöä ja aurinkoa.

Mansikkamaa

Se on sitten Polkaa! Hyvin tuntuivat taimet säilyneen, vaikka olivatkin viikon autossa, helteessä. Voi olla, että naapurit ihmettelivät kun menin vähän väliä vesipullon kanssa auton takapenkille. (Huom. asunto ei enää riitä, vaan taimia on jo autokin täynnä! ;))
Kuitukankaan jouduin kyllä poistamaan, sillä se oli liian hapera. Nyt tilalla on musta muovi. Ei ollut muuten kovin helppoa tunkea pieniä taimia muovin kolosta ja yrittää samalla saada sopivaan korkeuteen multaan. No, kymmenen taimea menee miten päin tahansa. Uusiokäytin samalla omenapuiden suojat, RASTASverkkona. Niitä rastaita kun tuntuu lähistöllä olevan!

"Onnenlintunen"

Ostimme alennnusmyyneistä talvella Mökkikirjan. Ensimmäisellä sivulla oli toivotus: "Onnea tupaanne tänään, huomenna, jatkuvasti! Onnenlintunen lentäköön tupaanne sisälle asti!" Eräs lintunen otti sen sitten ihan kirjaimellisesti! Mustarastas mokoma oli tehnyt pesänsä mökin kuistille. Ensin ajattelimme, että lintu kyllä pelästyy ja häipyy, kun huomaa meidän kulkevan ovissa. Mutta ei mitään, se nosti päänsä vain ylös ja istua kökötti pesässä, vaikka seurasimme vierestä sen touhuja. Siinä sitten mietimme, annammeko pesän olla, siirrämmekö vai hävitämmekö sen... Haimme jo tyhjän pöntön ja mietimme pesän siirtoa siihen, mutta kun lähistöltä ei löytynyt sopivaa puuta, pesä sai jäädä.
Nyt luin, että lintu on aika nopea pesimispuuhissaan ja poikaset jättävät pesän pikaisesti, mutta sillä voi olla kahdet kolmet poikaset kesässä! Ei muuta kuin tarkkana kun pesä on tyhjä, niin se saa kyllä lähteä. Vaikka linnusta ei sinänsä ole haittaa, voi olla että se saa aikaan melkoisen sotkun verannalla.
Mietimme mikä lintu siihen pesii ensi kesänä, kun lajit tuntuvat aina vain suurenevan. Joutsenpariskunta siinä jo lenteli joka ilta kaakattaen mökin yli... Voi tulla ahdasta - kaikille.

Tonnikalapannari

Iltapalaksi pannaria, kokeeksi tonnikalatäytteellä. Pohjan ohje oli sama kuin aiemmin tekemässäni kinkkupannarissa, mutta nyt laitoin täytteeseen pienen purkin tonnikalaa, joka oli säilötty öljyyn, keltaisia kirsikkatomaatteja ja juustoa. Mausteeksi kalan öljy, josta kaadoin osan taikinan sekaan sekä pippuria. Kypsän pannarin päälle leikkasin itsekasvattamaani pienilehtistä basilikaa.

Norsseja

Tänään oli taas norssipäivä hallissa. Nyt leivitin kalat Myllyn paras ruiskorppujauhoilla. Maku oli hyvä, mutta koostumus ehkä hieman liian rouheinen näin pienille kaloille. Vaikka korppujauhoissa oli suolaa, lisäsin sitä hieman ja paistaessa käytin runsaasti voita sekä lorauksen öljyä.