3.12.13

Kurpitsaohratto

Mitään lisäämättä tai poisjättämättä. Kurpitsaohraton ohje Voita ja sokeria -ohjelmasta.

20.11.13

Pipo ja kauluri

Vaikka en paljoa neulo, teen kuitenkin silloin tällöin jotain pieniä juttuja. Joka syksy innostun pipoista ja niitä löytyykin jo aika paljon kaapista. Tänä syksynä tein Novita Chrystal -langasta pipon ja sen seuraksi kaulurin. Ohje löytyi Novitan sivuilta.
Kaulurin tein pitkittäin, kun ohjeessa se tehtiin pyöröneuleena. Kaulurin teko tyssäsi hetkeksi, kun lanka loppui kesken. Hain sitä aikani ja meinasin jo luopua toivosta, kunnes löysin samaa lankaa sattumalta eräästä kaupasta.
Myös pipon tupsussa oli hakemista. Aito kaninkarvatupsu olisi askarteluliikkeessä maksanut 20 euroa, joten eikun kangaskauppaan ja ostin 6 eurolla palan tekoturkista. Muotoilin pyöreästä palasta tupsun, joka kelpaa vallan mainiosti pipon laelle keikkumaan.
Ps. Onpas kauhea valokuva - syksyllä, "pimeässä" keittiössä valokuvaaminen on aika mahdotonta.

Näy pimeässä!

Klipsuilut jatkuvat ja tässä viimeisin työ - heijastava koru! Huom. Itsetehdyistä "heijastimista" ei kuulemma saa käyttää nimitystä heijastin.

17.11.13

Aurinkoa syyspimeään

Tähän kohtaan syksyn harmautta on kiva laittaa kesämuisto! Kasvatin juurikasmaan kulmalla pienikukkaista samettikukkaa tarkoituksenani lähinnä tuholaisten torjunta, mutta olin ottanut selvää, että kukkia voi myös syödä. Kasvi oli istutettaessa melko heiveröinen, mutta loppukesästä se intoutui kukkimaan niin, että maltoin ottaa siitä kukkia salaattiin. Eikä maku ollut lainkaan huono, ei merkkiäkään samettikukan kitkeryydestä. Tätä kasvatan ensi kesänä!

Burgundin pata

Tänään meillä syötiin ihan perinteistä Burgundin lihapataa suomalaisella "twistillä". Isä jaksaa vielä käydä metsästämässä ja kiitos hänen, meillä on usein riistaa pöydässä. Muistin myös pitkästä aikaa kaivaa kaapin perältä kuivattuja suppilovahveroita ja murskata niitä pataan.

Burgundin pata

peuran paistia
voita ja öljyä paistamiseen
lihalientä
punaviiniä
porkkanaa
sipulia
valkosipulia
kuivattua lehtiselleriä
rosmariinia
suppilovahveroita
paprikamaustetta
tomaattipyrettä
pippuria
hunajaa
hillosipuleita

Lämmin punajuuri-fetasalaatti

Tein viikolla paistetun lohen kanssa mitä mainiointa lisuketta. Ohje oli suoraan viimeisimmästä Maku-lehdestä.

Lämmin punajuuri-fetasalaatti

punajuuria
ohrasuurimoita
oliiviöljyä
kasvislientä
balsamicoa
hunajaa
suolaa
pippuria
rosmariinia
pähkinöitä
rucolaa
feta-juustoa

Ohjeessa punajuuret keitetään, mutta mielestäni se vie niin paljon aikaa, että ajattelin seuraavalla kerralla vain suoraan paistaa ne pannulla. Ohrasuurimoiden tilalla käytin kolmen viljan helmiä. Meillä ei myöskään mene läpi täysin direktiivien mukainen perinteinen feta, joten käytin salaattijuustokuutioita.

Kampanisut

Hain naapurista, "Amikselta", yhtenä päivänä kampanisuja. Ne olivat todella meheviä ja hyviä. Niistä tuli mieleen hieman Hanna-tädin kakut, mutta ne olivat suurempia ja pullamaisempia sekä tietenkin muoto oli erilainen. Jo sen jälkeen, kun Puoli seitsemän -ohjelmassa oli tehty näitä Lapin maakunnan perinneleivonnaisia, olen halunnut kokeilla ohjetta. Reseptiä etsiessäni, löysin niin suolaisia kuin makeitakin nisuohjeita ja joissain oli mausteena kardemummaa tai vaniljasokeria. Nesteenä vaihteli piimä, kermaviili ja viili sekä joissain ohjeissa sekaan oli laitettu kananmunaa.
Minulla kun löytyy keittokirjoja aika moneen lähtöön, löysin Perinnemakuja maakunnista -kirjasta nisureseptin, kirjassa se oli sijoitettu Lapin sijaan Pohjanmaan kohdalle. Kirja on ollut paljon käytössä ja luotan sen ohjeisiin, joten valitsin reseptin kokeiltavakseni. - Ei tullut samanlaisia kuin naapurissa ja sainkin kommentin, että näissä "on varmaan vielä varaa tuotekehittelyyn..."Maku kuitenkin sai kiitosta ja olin itsekin niihin tyytyväinen. Vähän kyllä jäi kaivertamaan, että kokeilen vielä jotain muutakin ohjetta...

Kampanisut

7 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl soodaa
250 g voita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
 2 1/2 dl piimää

Sekoita sooda ja vehnäjauho ja nypi pehmeä rasva jauhoseolseen. Lisää sokerit ja piimä, mutta älä vaivaa. Anna taikinan levätä kylmässä puoli tuntia. Kauli jauhotetulla pöydällä 1 cm paksuinen levy ja leikkaa taikinapyörällä 5cmx10cm paloja. Tee toiseen pitkään reunaan viiltoja (=sormia) ja aseta nisut pellille hieman kaarevasti. Paista 250 asteessa 8-10 minuuttia.

Tein puolikkaan annoksen ja käytin viiliä. Lisäsin taikinaan myös hieman kardemummaa makua antamaan.

2.11.13

Suklaa-appelsiinimuffinit

Dansukkerin mainoksesta löytyi näiden muffinssien ohje:

Suklaa-appelsiinimuffinit (12kpl)

3 dl fariinisokeria
1 rkl vaniljasokeria
3 1/4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
150 g sulatettua voita
2 munaa
1/2 appelsiinin raastettu kuori
1 dl appelsiinimehua

Aineet sekoitetaan mainitussa järjestyksessä, jaetaan muffinssivuokiin ja paistetaan 200 asteessa n. 15 minuuttia.

Kurpitsarisottoa ja kampasimpukkaa






Hmmm..., aivan kuin otsikko löytyisi aiemmistakin teksteistäni. No, on se siellä ja kuvakin, mutta ruoka on nyt eri ja uudella ohjeella tehty. Resepti löytyi täältä - enkä edes muokannut yhtään. Ainoa eroavaisuus on, että yhdessä vanhempieni kanssa kasvattamastamme miniminikurpitsasta ei löytynyt siemeniä :), joten niitä en voinut paahtaa risoton pinnalle.

Oranssista tuli pyhäinpäivän teema kun salaatissakin oli kylmäsavulohta sekä appelsiinia. Niiden lisäksi kurkkua, avocadoa, saksanpähkinää ja veljeni kasvattamaa roomansalaattia. Kastikkeena vain sitruunanmakuista Neito-öljyä ja sitruunatimjamia.

Jälkiruokana uunissa, kermassa pehmitettyä leipäjuustoa tyrnihillon kera.

Maa-artisokkakeitto

Maa-artisokassa on hyvin erikoislaatuinen, mutta ainakin omia makuhermojani hivelevä maku. Juures on perunan tavoin hyvin monikäyttöinen. Keitossa maku tulee hienosti esiin ja ruoka on täyttävää, sekä helppo ja nopea tehdä.
Maa-artisokan lisäksi laitoin keittoon tällä kertaa perunaa, sipulia ja purjoa. Makua antoivat kuivattu selleri, kanaliemi, suola ja pippuri. Suurusteena oli Maizenaa ja savuporotuorejuustoa. Lopuksi soseutin keittoa hieman. Tarjoiluun paahdoin leipäkuutioita.

17.10.13

Ruusukaalipasta

Ruusukaalipussi oli riittoisa; siitä riitti makkaroiden lisukkeeksi, mutta myös toiseen ateriaan, pastan kastikkeeksi. Niin terveellisiä kuin ruusukaalit ovatkin, tässä kastikkeessa muut raaka-aineet taitavat kumota hyödyt. Ohje oli suoraan netistä, Kotimaiset kasvikset -sivuilta.

Pannusiiat

Olen aina miettinyt, mistä pannusiika nimitys on saanut alkunsa; pannulle sopiva koko, suomustus... No ostin kuitenkin pari siikaa ja laitoin ne uunipellille perunoiden, purjon, kesäkurpitsan, fenkolin, kirsikkatomaattien ja appelsiinin siivujen kanssa. Maustoin suolalla, pippurilla ja tuoreella tillillä. Päälle kunnon loraus oliiviöljyä ja appelsiinimehua. Uunissa koko komeus oli puolisen tuntia hieman reilussa 200 asteessa.

Kukkakaalicurry

Kaupassa oli "tyrkyllä" raakamakkaroita, joten eikun paketti koriin ja maistamaan. Makkaroita mainostettiin saksalaisin yrtein maustetuiksi, joten halusin lisukkeeseenkin mausteita. Ohje oli Maku-lehdestä. Käytin pelkkää kukkakaalia, korvasin garam masala -mausteen currylla, eikä jääkaapissa ollut tuoretta inkivääriä, joten kuivattu sai kelvata.
Ruusukaalit eksyivät koriin samaisella kauppareissulla. Keitin lilliputit vain nopeasti suolalla maustetussa vedessä ja pyöräytin lopuksi pannulla makkaroiden vieressä.

Up!

Muistutus ihanasta, syksyisestä, pienestä iltaruoasta! Etanoita fenkoli-aniskastikkeessa parmesanilla gratinoituna. Hyvää!
Oikeasti juusto oli tällä kertaa Pirkka Grana Padano -lastuja, jotka ovat osoittautuneet todella herkullisiksi ja helppokäyttöisiksi. Yleensä haluan raastaa juuston tuoreeltaan, mutta kyseinen tuote on lähes yhtä hyvää.

13.10.13

Amerikkalainen juustokakku mustikoilla

Tuorejuusto oli mennyt jo ohi parasta ennen päiväyksen, mutta uskalsin käyttää sen tähän uunissa kypsennettävään juustokakkuun. Ohjeen mukaan, joka oli uusimmasta Maku-lehdestä, kakkua neuvottiin säilyttämään jääkaapissa seuraavaan päivään(?!) -Ei todellakaan onnistunut!
Huom! Pienensin ja mukailin kakkuohjetta jääkaapistani löytyneisiin aineisiin.

Mustikka-juustokakku (pieneen vuokaan)

150 g Digestive-keksejä
25 g voita
1 tl hunajaa

200 g tuorejuustoa
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 appelsiinin raastettu kuori
kananmuna

1 dl mustikoita
1 tl maizenaa
1 tl sokeria

Sekoita murskatut keksit pehmeän voin ja hunajan kanssa. Levitä seos voidellun vuoan pohjalle. Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada pohjan päälle. Sekoita jäisten mustikoiden sekaan maizena ja sokeri ja ripottele ne kakun pinnalle. Paista 175 asteessa n. 30 minuuttia. Kokeile antaa jäähtyä ja tarjoile appelsiinilohkojen kanssa.

Lampaankääpäpihvit

Olen joskus maistanut lampaankääpää kastikkeessa, mutta yleensä sieni ei eksy koriini. Alkusyksystä metsässä oli niin vähän ruoaksi kelpaavia sieniä (ja ylipäätään mitään sieniä), joten päätin poimia polulla kasvaneet kauniit, pienet käävät. Olin kuullut kehuja lampaankääpäpihveistä ja ajattelinkin kokeilla niitä. Ne saivat kotona niin hyvän vastaanoton, että ensi syksynä teen pihvejä uudestaan.

Lampaankääpäpihvit

keskikokoisia, nuoria, sileitä lampaankääpiä
vehnäjauhoja
suolaa, valkopippuria
kananmuna
korppujauhoja
yrttejä (timjami, rosmariini, salvia)
voita paistamiseen

Puhdista ja leikkaa sienet tarvittaessa tasapaksuiksi. Kääntele pihvit ensin jauho-pippuri-suolaseoksessa, sitten kananmunassa ja lopuksi yrtti-korppujauhoissa. Paista viitisen minuuttia miedolla lämmöllä, runsaassa voissa molemmin puolin. Tarjoile keitetyn perunan ja kermaviilikastikkeen kanssa.

On sniikkerii, villasukkaa...

Neulonta ei ole oikein minun juttuni, mutta se on ollut nyt Näpsässä pajan aiheena. Oikeasti koneneulonta, jota en ole ehtinyt vielä edes kokeilla. Keskityin keskenjääneisiin töihini eli sniikkereihin ja opettelin myös uuden tekniikan, konttineuleen. Sukista tuli hieman suuret omiin jalkoihini, joten annan ne äidilleni lahjaksi...

Laventelikana

Laventelin tuoksu ja varsinkin maku jakavat varmasti ihmisten mielipiteet kahtia; toiset pitävät toiset inhoavat. Itsekin kieltämättä olen vierastanut sen omalaatuista, voimakasta ja jopa kaikesta läpitunkevaa tuoksua. En ole edes ajatellut syöväni sitä.
Olen kuitenkin yrittänyt jokusena vuonna kasvattaa laventelia. Tulos on yleensä ollut laihanlainen; purkkiin on ilmestynyt jokusia pitkiä haituloita, jotka sitten ovat kituuttaneet kesän yrttimaassa. Hassua on ollut, että purkkiin on monena vuonna ilmestynyt samanlaisia rikkaruohoja, vaikka siemenet ovat olleet eri erää.Tänä vuonna laventelini kasvoi kuitenkin melko hyvin, joten leikkasin sitä myös käyttöön.
Taitaa pitää paikkansa, että kaikkeen oppii. Pikkuhiljaa olen alkanut pitää laventelin tuoksusta ja nyt uskalsin kokeilla sitä jopa ruoanlaitossa. Innostus tuli uudesta lempiohjelmastani, Pieni keittiö Pariisissa. Siinä kokki, Rachel Khoo, joka tekee ruokaa pienen pienessä pariisilaiskeittiössään, käytti laventelia kanan maustamisessa. Harmittelin, että pakastimessa ei ollut Nikon tilan kukonpoikaa, joten tyydyin kaupan broilerinkoipiin. Hyvää tuli laventelibroileristakin ja reseptiä olen käyttänyt jo usein! Oma laventelivarastoni alkaakin jo uhkaavasti loppua.

Laventelikana

1 kana nahkoineen tai 4 kpl broilerinkoipia
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl laventelia
1 tl (sitruuna)timjamia
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 sitruunan mehu
suolaa

Sekoita marinadi: sitruunankuoriraaste, laventeli, timjami, öljy, hunaja, sitruunamehu ja suola. Kääntele kanaa/paloja marinadissa ja anna maustua 2 h jääkaapissa. Laita kana uunivuokaan ja paista 200 asteessa 40-50 minuuttia. Käännä kana/koipipalat paiston puolivälissä.
Tarjoile papujen, muiden mietojen kasvisten tai salaatin sekä tuoreen patongin kanssa.

Hannan omenapiirakka

Kyläpaikassa teimme yhdessä "emännän" kanssa omenapiirakkaa, joka oli nopea ja helppo tehdä. Se oli niin hyvä, vanhanajan peruspiirakka, että oli pakko laittaa ohje muistiin.

Omenapiirakka (pellillinen)

2 munaa
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl voisulaa tai juoksevaa margariinia
2 dl kermaviiliä

omenoita, sokeria, kanelia

Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Porkkanakakku

Porkkanakakkuun löytyy jos jonkinlaista ohjetta. Tämän löysin muistaakseni Kotiliedestä ja kokeiltuani, tykästyin siihen heti. Sopivan mehevä, kuohkea ja herkullisen makuinen.

Porkkanakakku (n. 25cm x 35cm)

4 munaa
2.5 dl sokeria (alkup. ohjeessa 3 dl)
5 dl porkkanaraastetta (3 isoa porkkanaa)
1.5 dl juoksevaa margariinia (alkup.ohjeessa öljyä)
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia

Kuorrutus
200 g tuorejuustoa
25 g voita
2 dl tomusokeria
1-2 tl vaniljasokeria (oma lisäys)
1 dl mantelirouhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kuivat aineet, porkkanaraaste ja margariini. Levitä paperilla päällystetylle pellille/vuokaan ja paista 175 asteessa n. 35-40 minuuttia.
Tee kuorrutus sekoittamalla pehmeään voihin juusto ja sokerit. Apuna voi käyttää vatkainta. Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle ja ripottele pinnalle mantelirouhe.

19.9.13

Klipsuilua

Kesällä tuli tehtyä "muutama" klipsulaukku sekä vyö ;)






14.9.13

Kesän ruokia

Lohta tuli loimutettua, mutta tein myös maittavan keiton kesäkuun Pirkka-ruokalehden ohjeella. Se on kesä- ja kalakeiton yhdistelmä ja kun kala on savustettua, tulee siitä vielä oma pieni lisänsä keiton makuun. Oman maan yrteillä maustettuna se oli herkullista. Uusi kokeilu oli tänä vuonna tanskalainen kirveli. Se sopi miedon makunsa puolesta todella hyvin niin keittoihin kuin salaatteihinkin.
Kesäkurpitsat kasvoivat, mutta eivät mitenkään yltiöpäisesti. Suosikkini vuodesta toiseen on One ball eli keltainen, pyöreä kesäkurpitsa. Siitä tein pienet annospalat puolittamalla pallon. Täytteeksi koverrettua kurpitsaa, tomaattia, salaattijuustokuutioita, oliiviöljyä, kreikanmeiramia, suolaa ja pippuria. Päälle mozzarella-juustoa ja kypsennys uunissa 200 asteessa 20-30 minuuttia.
 Sadepäivänä, joita tänä kesänä oli onneksi vähän, valmistin kukkakaalivuoan. Aineet ja valmistus kuten lasagnessa, mutta pastan tilalla on kukkakaalia.
Tomaatit kasvoivat suotuisan kesän ansiosta hyvin ja tuottivat jopa vähän satoakin. Kuvan salaatissa Money maker- ja Sungold-tomaatteja. Pikkubasilikaa unohtamatta - se on vuodesta toiseen satoisa, joka kevät uudelleen kylvettynä tietenkin.

Täällä ollaan taas!

Tarkoitus ei ole ollut unohtaa bloggaamista mutta kesä, uusi tietsikka jne. on "vienyt ajan. Harmittaakin, kun kivoja uusia reseptejä on tullut kokeiltua ja mökilläkin tapahtui paljon juttuja, joista olisi voinut jättää muistijäljen tänne arkistoon. Näin jälkeenpäin niitä on hieman haastavaa muistella...
Mutta nyt sitten kokeillaan,, miten onnistuu kuvien siirto kamerasta koneelle ja koneelta blogiin.

Heti ensimmäisellä kerralla mökille mentyämme kokeilimme isäni tekemää loimulautaa. Loimulohi olikin kesän The ruoka eli sitä söimme niin kauan kuin merilohta vain sai pyytää. Oheen salaattia ja uusia perunoita sekä kanttarellikastiketta - hyvää! Kaloissa pysyttiin kyllä muutenkin tänä kesänä hyvin, sillä kotilahdelta tuli valtavan suuria ahvenia.
Kanttarellit sai taas kätevästi mökin pihasta!
 

Heti mustikkakauden jälkeen alkoivat vadelmat punertaa kalliolla. Tänä kesänä olinkin parhaimpaan aikaan liikkeellä ja nyt pakastin pursuaa vadelmia. Herkullisimpia ne kyllä olivat tuoreena ja niitä laitettiin aamupuuroon, syötiin brie-juuston kanssa ja teinpä niistä pari vadelma"misuakin".




1.7.13

Mustikkapiirakka


Enpä ole ennnen tehnyt uuden sadon mustikkapiirakkaa kesäkuussa! Mökillä mustikat olivat kypsyneet ennätysajassa ja tänä vuonna ehdimme kerätä ne myös ennen sorsia. Läheltä kuitenkin piti, sillä sorsat olivat juuri rantautuneet varpujen piiloon kun saavuimme mökille. No, jäi sinne vielä vähän sorsillekin ja rohkeasti ne tulivatkin jatkamaan herkutteluaan heti kun olimme terassilla grillaamassa.
Meillä on äitini kanssa tapana tehdä aina ensimmäisistä mustikoista kiisseliä ja mannapuuroa sekä mustikkapiirakka. Piirakan ohje on vanha, otettu joskus jostain lehdestä, mutta se ainoa oikea ensimmäisille mustikoille. Myöhemmin sitten voi tehdä kaiken maailman mamman marjapiiraita ym. ym. 

Yks' kaks' mustikkapiirakka

2.5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
0.5 tl suolaa
5-6 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua voita

Täyte
1 l mustikoita
1 dl hillosokeria
1 rkl perunajauhoja

Pinnalle hyytelösokeria

Tee löysähkö pullataikina. Levitä se pellille leivinpaperin päälle. Anna kohota 1/2 tuntia. Sekoita täytteen aineet ja murskaa samalla hieman mustikoita. Levitä mustikat pohjan päälle ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Ripottele kypsän, vielä kuuman piirakan päälle hyytelösokeria.

Nipsulaukku


Tämä on vielä vähän vaiheessa, mutta tässä on tämän kesän käsityöni; tölkkien nipsuista tehty laukku. Laukku tarvitsee vielä vuorin, vetoketjun sekä jonkinlaisen hihnan.
Nipsuja on kerätty kohta vuosi koko suvun voimin ja onhan se ollut kiva saada postissa vähän väliä pikkupaketteja. Lähettäjät vaan eivät ole kehdanneet laittaa nimeään esiin ;) Eli laukkuaineet eivät loppuneet tähän...

Pietarin kalansaaliit


Monta tyhjää reissua on oltu merellä, mutta nainen veneessä tuo muutoksen. Pääsin kerrankin mukaan kokeilemaan kalaonneani ja sitähän oli. Isoja ahvenia tuli valtavalla syötöllä, harmi vain että parvi meni melko nopeasti ohi. Mutta seuraavana päivänä miehet jatkoivat samaan tahtiin ja lopulta kaloja vietiin jo naapuriinkin.
Kala-aterian kruunasi kesän ensimmäiset mansikat brie-juuston ja kinuskikastikkeen kanssa.

Linnunpoikanen

Kesä on etuajassa. Linnunpoikaset lähtivät jo pöntöistä ja pesistään. Tämä piipertäjä oli keskellä tietä eikä lennähtänyt pois kuin vasta pienen hätistelyn jälkeen. Kun hetken päästä kävin tarkistamassa oliko se pysynyt poissa vaaran paikasta, se tulikin polulla vastaan. Se oli lähtenyt seuraamaan minua ja kun yritin varovasti ottaa kuvia, sehän tulikin rohkeasti kameran eteen. Se ei välittänyt ihimisistä lainkaan, meni seuraamaan jopa grillausta.
Naapureiden kissat mokomat vain olivat vuoron perään pihalla kiertämässä helpon saaliin toivossa. Onneksi linnuilla oli hyvä hälytysjärjestelmä: aina joku oli valppaana varoittamassa muita vaaroista. Varsinkin rantasipin ääni kuului kauas ja kauan.

Juhannus 2013

Hiljaiselon jälkeen tulee taas tällainen pläjäys kuvia ja juttuja.
Tänä juhannuksena uudistimme loimutuslaudan. Kuvassa on harjoituslohi, sillä juhannusaattona oli vuorossa isompi fileen pätkä.
Paksu merilohen pala ottaa tunnin kypsyäkseen. Loppuvaiheessa lohen pintaan siveltiin katajan oksalla mökkikonjakkia. Kyllä oli hyvää...
Saunaan tein tietenkin taas vihdan. Tänä vuonna siitä tuli ainakin omasta mielestäni kauniin muotoinen ja vitsaksesta tehty sidoskin onnistui hyvin - kesti kovemmankin vihtomisen.

Kokon jo hiipuessa ympäristössä alkoi näkyä pieniä kilpailevia loisteita. Kiiltomatojen lyhtyjähän ne! Olivat vaan aika hankalia kuvattavia ;)

13.6.13

Merellistä tunnelmaa

En edes muista, koska viimeksi olen ommellut ompelukoneella. Mökin saunahuoneen verhokangas on ollut ostettuna pari vuotta, mutta nyt vasta sain aikaiseksi ryhtyä hommiin. Tein ikkunaan jo kyllä laskosverhot, mutta se sai heti tuomion - prinsessamainen! Kieltämättä se oli aika "kevyt" ja harsomainen, eikä tuonut paljoa näkösuojaa.
NO, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Kahdessa vuodessa ei ajatukseni verhosta ollut muuttunut, joten se valmistui lopulta aika nopeasti. Nyt tyyli on aivan toisenlainen ja kangaskin jämäkkää puuvillaa. Jännittää vain, miten se sopii ikkunaan?

Vanha pelargonia...


...kukkii kuistilla. Sain kuin sainkin pelargoniat talvehtimaan ja nyt ne koristavat taas mökin kuistia. Harmi, että tuoksupelargonia kuoli, mutta sain siitä onneksi uuden alun työkaverilta. Yleensä laitan pistokkaat suoraan multaan ja muovipussin hupuksi päälle, mutta nyt oksa odottaa vesilasissa juurten kasvua. Tuntuu kyllä kestävän aika kauan...
Mökillä on yleensä aina ovi auki ja VANHAAN lukkoon ripustin alennuksista ostamani tervetuloa-kranssin. Lukossa on nähtävissä ikiaikaista kyläsepän käsityötaitoa. Nyt hyttysiä kyllä on ollut niiiin paljon, että kaikki väliovetkin on täytynyt pitää kiinni.

Nokkoskeitto


Kolme hyötyä kerralla; nokkoset pois pihalta, keittoa ruoaksi ja ravinneliuosta kasveille. Olen saanut koottua mökille kivan setin Hackmanin Kesä-sarjaa. Nokkoset oli kätevä huuhdella ja valuttaa uudessa lävikössä.
En enää muista tarkalleen mitä aineita keittoon laitoin, mutta makua toi mukavasti ainakin lipstikka, kynteli ja ruohosipuli...

Yrttimaa näyttääkin jo mukavalta, ja kasvit vain innostuvat kasvamaan kun niitä käyttää reilusti.

29.5.13

Korileipä

Ostin talvella kohotuskorin, mutta uudistin sen vasta nyt. Taikinan tein luottosämpyläohjeellani, mutta viimeisen kohotuksen tein runsaasti jauhotetussa korissa. Hyvin lähti irti ja kaunis kuviointi säilyi paistossa. Taikina olisi voinut olla korissa tehden hieman löysempääkin.

Raparperipiirakka

Äitini oli leiponut tätä piirakkaa ja tästä tuli heti uusi lempparini. Koostumus on tahmean kinuskinen, mieleen tuli myös tarte tatin. Sokeria ja voita ei ole säästelty ja piirakka onkin todella makea - mutta pieni pala riittää.
Ohje oli Kotilieden puutarhaliitteessä. Ainemäärät tuntuivat erikoisilta ja taikinaa tehdessä tuli epäusko, mutta ei kannata luovuttaa.

Anna-rouvan raparperipiirakka
(halk. 24 cm vuoka)

5 keskikokoista raparperia
1/2 -1 dl tavallista-, ruoko- tai fariinisokeria

Taikina
1 muna
2 1/2 dl sokeria
100 g voita
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Levitä raparperipalat voidellun vuoan pohjalle. Ripottele päälle sokeri.
Tee taikina vatkaamalla/sekoittamalla muna ja sokeri. Lisää sulatettu voi (tai juokseva margariini) sekä keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe. Kaada taikina raparperien päälle. Paista 175 asteessa n. 1/2 tuntia. tarjoa vaniljakastikkeen kanssa.
Taikina riitti hyvin, vaikka tein ohjeella kaksi pienempää piirakkaa; toisen sydänvuokaan ja toisen pieneen piirakkavuokaan.

Kukkakori

Olin ajatellut aivan toisenlaista kukkakoria mökille oven pieleen, mutta kun kaupassa oli heliotrooppi, en voinut vastustaa kiusausta. Laitoin sen ympärille orvokkeja ja kasvattamiani kuukausimansikoita. Aivan reunaan piilotin kermanvalkoisen krassin siemeniä.