27.3.11

Pippuripihvit ja tiramisu

Tällaisesta lihasta ei voi tulla kuin hyvää ruokaa...

Peuranfile muuttui herkullisiksi pippuripihveiksi seuraavalla ohjeella:

Pippuripihvit

voita ja oliiviöljyä paistamiseen
n. 1/2 kg peuranfile
1 rkl (Yyteri)sinappia

1 rkl pippurisekoitusta (musta-, valko-, viher- ja rosepippuri sekä paprika)
2 rkl konjakkia tai rommia
2 dl kermaa
1 rkl soijakastiketta
suolaa

Poista fileestä kalvot. Leikkaa n. 2-3 cm siivuiksi ja nuiji kevyesti kämmenselällä. Voitele pihvit sinapilla ja kääntele pippuriseoksessa. Paista kuumalla valurautapannulla kaunis pinta n. 1 min./puoli. Lisää pannulle rommi ja kerma. Mausta soijalla ja suolalla. Anna hautua 6 minuuttia, niin pihveistä tulee medium.


Jälkiruoaksi tiramisu seuraavalla ohjeella:

Tiramisu

1/2 pkt Savoiardi-keksejä (=kissankieliä)
1/2 dl (vanilja)kahvia
1/2 dl marsala-viiniä
2 dl Flora vanillaa
1/2 prk mascarbone-juustoa
1 rkl tomusokeria
1 rkl marsala-viiniä
2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Lado keksit kerrokseksi ja kostuta kahvi-viiniseoksella. Tee täyte sekoittamalla juusto, marsala ja sokeri vaniljavaahtoon. Levitä täyte keksien päälle ja anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti. Siivilöi päälle kaakaojauhetta vasta juuri ennen tarjoilua.

Vaapuntekoa...

Tässä hieman sarjakuvaa vaapun valmistuksesta:

Haapa-, apassi- tai balsalaudasta sahataan halutun vaapun pituinen pätkä (n. 6-10 cm). Laudan päästä lyödään vasaran ja puukon avulla halutun paksuinen pala (n. 1-2 cm). Palan sivuun merkitään keskikohta ja palaan piirretään vaapun muoto. Ylhäällä otsa on loivempi ja kaarevampi ja leuka pulleampi. Palaa veistetään kalan muotoon, mutta ei vielä ohenneta kyljistä.

Kun palaa on veistetty kalan muotoon, vatsapuolelle sahataan keskelle puuta ura. Ura sahataan myös syvyyssuunnassa kalan puoliväliin. Uran on oltava riittävän leveä, jotta väliin mahtuu piano- tai messinkilanka. Uran sivuille merkitään viivat, jottei ohentaminen eli veistäminen mene liian lähelle uraa.

Vaappua veistetään halutun muotoiseksi; otsaa kaarevaksi ja leukaa pulleaksi, pyrstöä kavennetaan, vatsapuolesta muotoillaan kapeampi ja selästä pyöreämpi... Lopuksi muotoa ja pintaa hiotaan vielä hiekkapaperilla.

Uraan asetetaan piano- tai messinkilanka. Lankaa saa mitata n. 5 cm ylimääräistä molempiin päihin.

Lankaan taivutetaan laatta- ja pyöröpihdeillä lenkit. Vatsan alle lenkki tehdään hieman etupuolelle niin, että valmiina koukku asettuu suunnilleen kalan keskelle. Taakse tehdään pieni lenkki peräkoukkua varten ja ylimääräinen lanka taitetaan ylöspäin. Myös edessä ylimääräinen lanka taitetaan ylös ja lenkistä tehdään n. 1 cm pituinen, jotta eteen mahtuu myös uintilevy.

Muotoiltu lanka painetaan uran pohjaan asti. Apuna voi käyttää esim. kapeaa ruuvimeisseliä.

Uraan pursotetaan kontaktiliimaa ja ura täytetään lastuilla. Liiman annetaan kuivua kunnolla.

Kun liima on kuivunut, lastujen päät poistetaan mattopuukolla ja pinta hiotaan.

Vaaput maalataan tarkoitukseen sopivilla maaleilla. Akryylivärit ovat hyviä, sillä ne ovat edullisia, riittoisia ja niitä voi sekoittaa haluamansa sävyn saamiseksi. Värit ovat myös vesiliukoisina helppoja käyttää. Alle voi tehdä pohjamaalauksen valkoisella, jonka päällä muut värit tulevat paremmin esille. Lenkkeihin kannattaa laittaa rautalangasta koukku, jonka avulla vaappuja voi maalauksen ja lakkausten välillä kuivata.

Vaappua kastetaan uistinlakkaan n. 1/2 h välein niin, että lakka kuivahtaa välillä. Ensimmäisellä kerralla vaappua pidetään lakan alla niin kauan, että ilmakuplat vaapun sisältä loppuvat. Toisen kerran voi kastaa heti ensimmäisen jälkeen. Kun vaappu on kastettu n. viisi kertaa lakkaan, siihen maalataan silmät ja kiinnitetään uintilevy. Uintilevyä varten sahataan kolo päässä olevan lenkin yläpuolelle. Levyn on mentävä vaakasuoraan, aivan kiinni vaapun kärkeen. Levy liimataan kontaktiliimalla. Jos levy on liian leveä, sitä kannattaa kaventaa. Kun liima on kuivunut, vaappu kastetaan lakkaan uintilevyä myöten vielä kaksi-kolme kertaa.

Lopuksi lenkit puhdistetaan lakasta esim. mattoveitsellä raaputtamalla. Lenkkeihin laitetaan renkaat ja koukut. Sopiva uintisyvyys vaapulle saadaan virittämällä sitä etulenkistä.

Ja sitten vaan kireitä siimoja! ;)


Lastenleikkiä

eli näinhän se voisi mennä:

Vedetään nuottaa,
saadaan paljon kaloja,
Kissalle kiisket,
koiralle kuoreet
Muorille muikut..
Isot kalat myydään
ja pienet kalat syödään
-kups kalat konttiin
(suom.)

...mutta nyt pienet ja iso kala tulivat pilkillä ja kuoreet eli norssit hallista ja kaikki menivät omaan suuhun!

Pienet ahvenet ovat harvoin tulleet meillä kotiin asti, mutta nyt oli poikkeus. Ja herkullisia olivat pannulla paahdetun leivän päällä, lohitahnan, salaatinlehtien, raejuuston ja sitruunaöljyn kera. Mausteena suolaa ja pippuria.
Jokaisen pilkkijän unelma: ahven 820 g. Jos tällaisia jättiläisiä, joista tulee lautasen kokoisia ahvenfileitä, joku kotiin tuo, niin on niitä mukava paistella!
Kuoreilla eli norsseilla tulee harvemmin herkuteltua, mutta nyt niitä oli hallissa tarjolla. Oleellista on ottaa norsseista riittävästi päätä pois, jotta paha haju lähtee niskan takaa. Kala ei myöskään parane säilytyksessä, joten mahdollisimman tuoreena pannulle ja paisto reilusti voissa!

11.3.11

Moules à la marnière

Ranskaa en osaa, mutta onneksi ohje oli myös suomeksi Ruokalan sivuilla. Tässä reseptissä, simpukoita merimiehen tapaan, oli myös lohkoperunoita. Hyviä kaikki, mutta meille jäi hieman epäselväksi perunoiden rooli tässä kokonaisuudessa. Majoneesi, jossa oli valkosipulia, chiliä ja mustapippuria oli hyvä dippi!

En ollut myöskään koskaan aiemmin saanut simpukoita, jotka myyjä tarkasti ja siirsi pussiin, jota hän käski pitää avoimena. Simpukat kuulemma tarvitsivat happea! Linja-autossa simpukoiden kuljetus happea saaden oli suhteellisen helppo järjestää - onneksi niille ei tarvinnut jutella.

Kotiin tullessa pesin ja tarkistin simpukat kuitenkin viellä kertaalleen ja jouduin heittämään pois muutaman aukinaisen. Maija Silvennoisen blogissa oli vinkkinä, että simpukoita voi pesun jälkeen liottaa vedessä, jossa on hieman vehnäjauhoja. Ehkä se vähän puhdisti simpukoita hiekasta, mutta ei täysin.

Toscanan papukeitto

Suunnitteilla on kasvattaa kesällä vaha- ja härkäpapuja, joten nyt ovat olleet papuohjeet haussa. Toistaiseksi oli tyytyminen purkkipapuihin... eikä tilannetta tiedä kyllä kesän jälkeenkään ;)

Toscanan papukeitto
oliiviöljyä
sipuli
valkosipulinkynsi
sellerinvarsi
porkkana
papumix (GoGreen)
1/2 prk kokonaisia säilyketomaatteja
timjamia
persiljaa
laakerinlehti
mustapippuria
suolaa
balsamicoa
vettä

oliiveita

Pilko kasvikset ja kuullota niitä hetki öljyssä. Lisää mausteet, tomaatit ja vesi. Kaada joukkoon valutetut pavut. Keitä, kunnes vihannekset ovat kypsiä. Lisää lopuksi oliivit. Keiton pinnalle voi murustella vuohenjuustoa.

7.3.11

Bouillabaisse

Kun tein ahventen perkeistä ja pikkukaloista kalaliemen, mietin heti, että teen pitkästä aikaa ranskalaisen kalakeiton. Se on hyvää aina vaihteeksi. Vaikka tuntuu, että siinä on jo liikaakin aineita, mitään ei kannata jättää pois. Tosin tällä kertaa jopa lisäsin uusina juttuina chilin ja tähtianiksen, ne toivatkin mukavan uuden säväyksen. Myös rouille eli maustettu majoneesi kuuluu keittoon.

Bouillabaisse

kalalientä
valkoviiniä
2-3 lajia eri kaloja (tässä ahventa ja lohta)
oliiviöljyä
porkkana
muutama peruna
fenkoli
sellerinvarsi
1/2 prk kokonaisia säilyketomaatteja
sipuli
valkosipulinkynsi
pala chiliä
katkarapuja
simpukoita
suolaa
laakerinlehti
sahramia
tähtianis
appelsiininkuorta
timjamia
persiljaa
musta- ja valkopippuria

Rouille
majoneesia
chiliä
persiljaa
mustapippuria
suolaa

Pilko vihannekset ja laita öljyyn kuullottumaan. Lisää puolitetut tomaatit ja mausteet. Kaada päälle kalaliemi sekä loraus valkoviiniä. Lisää lopuksi kalapalat, simpukat ja katkaravut. Älä keitä äyriäisiä sitkeiksi. Hienonna päälle vielä persiljaa.

Huovutusta...

Tässä muutamia huovutuspajan tuotoksia.

Ranteiden lämmittimet tein pilkkiretkiä silmällä pitäen, mutta en raaskinut niitä kuitenkaan käyttää siihen tarkoitukseen. Rannekkeet ovat levyhuovasta. Ompelin taas reilunkokoiset palat putkiksi, huovutin ja peukaloiden reiät tein aivan loppuvaiheessa.

Kuvassa on yksityiskohta huovutetusta huivista. Huivin pohjana on silkkishifonki ja sen päälle on huovutettu n. kolmasosa levyvillaa. Kukkakuviot sommittelin vapaasti villahahtuvista ja hillittyä kimalletta tuovat viskoosilankasykeröt. Kaikki koottiin kuplamuovin päälle, kasteltiin kuumalla vedellä sekä saippualla ja alettiin hiljalleen työstämään. Aluksi varovasi, jotta kuviot kiinnittyvät, sen jälkeen voimakkaammin, jotta villakuidut läpäisisivät shifongin. Lopulta huivia sai rullata mielin määrin ja sotkea lattialla.

Viimeisellä kerralla tein lopuista villoista rannekoruja. Piipunrassin ympärille kieputettiin villakuitua, jonka jälkeen alkoi huovutus.

6.3.11

Pilkkihaukea

En sitten millään malta odottaa kesää! Onneksi pientä helpotusta tuli (tai sitten ei), kun kävimme mökillä pilkillä. Naurahdin ääneen itsekseni, kun sain itseni kiinni pahemman puoleisesta unelmoinnista - katselin ikkunasta pihalle, näin jo vihreän luonnon ja mietin "kohta on kesä!" - oikeasti marjapuskia ei erottanut lumisesta maastosta, sillä ne olivat autuaan onnellisena sileän hangen alla. Jalat ovat nyt kipeänä, kun tamppasin polkuja pitkin pihaa ja kiertelin omenapuita (eikä tosiaan siksi, että piha olisi iso tai omenapuita paljon!) Olen kyllä niin itsekäs, etten halua pupujen tai myyrien juhlivan tontilla. Niiden pään menoksi on taas mietittävä konsti jos toinenkin...

No, pilkillä oli hauskaa, vaikka pohjoistuuli merellä oli melkoinen. Erityisesti mieltä lämmitti, kun viiden minuutin istumisen jälkeen avannosta nousi kilonen hauki. Suut olivat auki sekä hauella että minulla. Sain kyllä ohjeistusta vastaisuuden varalle, miten iso kala tulisi oikeaoppisesti nostaa reiästä... Mutta eihän siinä tajunnut mitään, kun repiä siimaa vaan nopeasti ylös ;) Hyvän alun jälkeen tuli sitten enää pieniä ahvenia. Liekö ollut toinenkin hauki kyllä tuloillaan, kun kova napaus tuntui pilkissä ja siima napsahti poikki. Mukava siellä jäällä oli istuskella tuulesta huolimatta. Aurinko paistoi jo lämpimästi ja tulipa taivaalle myös merikotka kaartelemaan.

Kohtuu saalis loppujen lopuksi ja kalaruokaa sunnuntailounaalle. Ahvenfileet paistoin voissa sellaisenaan, hauki sai kermalorauksen niskaansa.

Juustokakku - nyt juustolla ;)

Ostin uuden irtopohjavuoan ja pakkohan sitä oli testata. Vuoka on halkaisijaltaan pienempi kuin vanha, joten sillä tulee normaaliohjeilla korkeampia kakkuja - loogista! Tein nyt perusohjeella juustokakun, enkä väsännyt päälle mitään kiillejuttuja. Tein vain appelsiinikiisselin ja oheen suikaloin tuoretta mangoa sekä appelsiinia.

Juustokakku

100 g digestive-keksejä
50 g voita

2 dl Flora vanillaa
0.5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
200 g tuorejuustoa
200 g ranskankermaa
3 rkl vettä
2 rkl sitruunamehua
2 tl liivatejauhetta

Tee ensin pohja murskaamalla keksit ja sekoittamalla muruseos pehmeän voin kanssa. Painele seos vuoan pohjalle.
Tee täyte. Kiehauta vesi ja sitruunamehu ja lisää kuumaan nesteeseen liivate. Vatkaa vanilla ja sekoita joukkoon sokerit, juusto sekä ranskankerma. Kaada täytteeseen liivate ohuena nauhana koko ajan hyvin sekoittaen. Kaada seos pohjan päälle ja anna hyytyä vähintään 2 h.

"Peurapasta"

Tätä ruokaa olen tehnyt aiemminkin ja se on aina yhtä herkullista. Se on myös helppo ja nopea tehdä, kunhan ainekset vain löytyvät kaapista. Tällä kertaa en edes muokannut ohjetta, vaan tein sen suoraan tämän mukaan: Conchiglioni alle lammas & ricotta.

Ja italialainen menu täydentyi crostineilla ;)