Kevättä mökillä

Kylläpä oli mukava pääsiäisloma, kun teimme kevään ensi visiitin mökille. Lunta oli vielä varjopaikoissa, mutta kevään merkkejä jo paljon. Sitruunaperhonen toivotti meidät ensimmäisenä tervetulleiksi ja perässä seurasivat neito- ja nokkosperhonen sekä suruvaippa. Joutsenet tekivät paluutaan ja pikkulinnut konsertoivat pihapuissa. Päivällä lämpöä oli jo liki 20 astetta, mutta yöllä nollassa. Onneksi uudet makuupussit osoittautuivat lämpimiksi! Illalla myöhään, auringonlaskuun saakka, kuului lintujen laulu mökkiin sisälle ja aamulla ei voinut kuin jäädä kuistille seisomaan ja kuuntelemaan lintujen jatkuvaa riemua. Miten kaikki innokkaimmat mestarilaulajat olivatkin löytäneet samaan kuoroon. Tunnistin peipon, laulu- ja mustarastaan sekä punarinnan. Jossain kauempana huusivat kurjet...

Harmitti, kun huomasimme, että vanhat linnunpöntöt olivat lahonneet lopullisesti, eikä uusia ollut tullut tehtyä. Vanhasta huussista jäi lautoja, joista olisi saanut pönttöjä, mutta millään ei saanut reikiä, sillä olimme unohtaneet poranterät kotiin. Tein kuitenkin jämälaudoista yhden pöntön puolivalmiiksi, sillä luin jostain, että pönttöjä voi ripustaa vuodenajoista riippumatta...

Onneksi löysin liiteristä viimevuonna tekemäni harmaasiepon pöntöt ja sarja - omituiset linnunpöntöt - sai jatkoa, kun ripustin ne puihin. Ei aivan kaikkien sääntöjen mukaan tehdyt, mutta toivottavasti kelpaavat parempien puutteessa. Toivottavasti linnut löytävät pesäpaikkansa, sillä ruuhkaa äänien perusteella tuntui olevan.

Rannalla käydessämme, perinteisen juhannuskokon alun läheisyydessä pyöri reppana västäräkkipariskunta. Toivottavsti ei tee pesäänsä kokkoon!

Olin suunnitellut tasaavani juurikasmaan, mutta sehän olikin vielä jäässä ja osittain lumen peitossa. Mansikkamaan sain kuitenkin tehtyä. Päivät ovat kuluneetkin nettiä ja puutarhakirjoja selaillen sekä etsimällä tietoa mansikkamaan perustamisesta ja eri mansikkalajikkeista. "Pääsiäistunnelmaa" toi maan perustuksen tekeminen: rajataan 80 cm x 200 cm alue, turpeet pois, pohjalle risuja, multaa, lehtiä, turpeet väärinpäin päälle, multaa, hevonkakkakompostia, multaa ja tuhkaa, tasaus rautaharavalla. Koko 15 cm korkean komeuden peitin kuitukankaalla, jonka kiinnitin laudoilla ja kivillä. "Insinöörikin" olisi katea tästä työn tarkkudesta ;) Nyt kun vielä osaisi päättää Polkaa vai Kaunotarta...

Kampasimpukoita

Tänään tuli koettua aivan uusi kulinaarinen elämys, kampasimpukat. Eivät lainkaan "tavallisten" simpukoiden makuisia, vaan lihaisampia ja miedompia. Haasteena olikin, mitä niiden kanssa voi yhdistää, jottei hieno maku peity. Päädyin salaattiin, jossa vain lime toi hapokkuutta ja kirpeyttä. Jälkeenpäin ajatellen salaattiin olisi voinut lisätä jotain makeutta tai yrttiä...

Kampasimpukkasalaatti

salanova-, rucola- ja jäävuorisalaattia
kurkkua
hunajamelonia
avocado
herneenversoja
muutama tankoparsa
kampasimpukoita
hammoumijuustoa
limemehua
sitruunaöljyä
oliiviöljyä
voita
suolaa ja mustapippuria

Tee salaatinlehdistä ja vihanneksista peti. Kun olet kuutioinut avocadon, pirskottele salaatin päälle limemehua. Höyrytä parsat kypsäksi. Paista simpukat ja halloumijuusto nopeasti kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa. Mausta sitruunaöljyllä, limemehulla, suolalla ja pippurilla.

Kevät tulee...

Vaikka vannoin, että tänä vuonna en kasvata taimia ikkunalaudoilla... niin tässä sitä nyt ollaan! Se vaan on niin mukavaa selailla kevään uutuuksia ja haaveilla poimivansa kesällä satoa itsekasvatetuista taimista.

Opin sentään oikeat kylvöajat ja että koko pussin siältöä ei tarvitse kaataa multaan kerralla. Kaikki näyttää nyt olevan melko hyvällä mallilla, vain ne kärhöt jäivät itämättä, samoin rakuunayrtti (taisi saada vetoa ikkunasta). Mutta onpahan nyt tulossa samettirakuunaa, jonka kerrotaan olevan yhtä hyvä, jollei parempi aromiltaan. Myös laventeli(, jonka siemenistä viime vuonna kasvoi nurmikohokki!) iti kehnosti, mutta onneksi muutama taimi on hengissä.

Yllä olevassa kuvassa on kuukausimansikka rügen. Aluksi siemenet eivät meinanneet itää lainkaan ja taimista tuli todella hentoja. Ne alkoivat kuitenkin vahvistua saadessaan olla rauhassa minikasvihuoneessaan kannen alla. Vaikka en kylvänyt kaikkia siemeniä, taimia on varmaan puolen sataa.

Samettikukka ei ole koskaan ollut varsinainen lempparini, mutta löysin siitä yrttiversiot: samettirakuunan ja kuvassa olevan kääpiösamettikukan, joka tuottaa paljon sitruuna-aromisia kukkia ja lehtiä.

Kiinalainen juttu! Ensin tulee esiin n. 5 cm:n pituiset lenkit ja sen jälkeen pompahtaa pää, musta siemen hattunaan. Aika hassuja kiinalaisia ruohosipuleita!

Ja mitä olisi puutarha ilman tomaatteja ja paprikoita. Tomaateista (kuva ylhäällä) kasvamassa lajikkeita maja, tiny tim ja ildi, paprikasta red skin. Muistin pysyä myös kohtuudessa: vain n. 5/lajike! Myös kaupan punaisista paprikoista kasvatetut taimet ovat todella hyvävointisia (alakuva). Ne pitäisikin varmaan kohta latvoa...

Yrtit olen kylvänyt viimeisimpänä. Minulla on aina sama ongelma pienten siementen kanssa; pitäisikö ne kylvää yksitellen, ryhmiin vai kaikki suureen läjään ja koulia myöhemmin? Mietin myös aina kylvääkö siemenet muovirasiaan vai ruukkuun... Kreikkalaisen meiramin, jonka siemenet olivat huumaavan hyväntuoksuisia, kylvin saviruukkuun. Muut sen sijaan rypälerasioihin, jotka ovat todella hyviä miniansareita! Basilikasta on kaksi lajiketta "tavallinen" genova ja uusi tuttavuus pienilehtinen basilika.

Maista, maista mansikkaa...

Tänään tuli mieleeni muinoin TV:ssä pyörinyt Kokkisota- ohjelma. Siinä julkkisvieraat toivat tullessaan erilaisia raaka-aineita, joista kokkien piti loihtia menu. Minä sain keittiöön yllättäen varsinaisen herkkupussin, jossa oli norjalaista merilohta, kampasimpukoita, halloumijuustoa, tuoreita mansikoita, pinaatti-ricotta-tortellineja, avocadoja, pestoa, tuoretta tankoparsaa, pippurikermakastiketta, nougatkeksejä ja suklaapupuja! ;)

Tein heti uunilohta tankoparsan ja gribiche-kastikkeen kera. Lohen maustoin suolalla ja pippurilla sekä kaadoin päälle appelsiinimehua. Laitoin vuoan 250 asteiseen uuniin 20 minuutiksi. Parsat keitin suolavedessä ja niiden kanssa tein gribiche-kastikkeen, jonka ohje löytyy aiemmista postauksistani. Salaattiin pilkoin salanova-salaatinlehtien päälle avocadon ja appelsiinin.

Muut aineet jäivät odottamaan myöhempää käyttöä...

Pippuripihvit ja tiramisu

Tällaisesta lihasta ei voi tulla kuin hyvää ruokaa...

Peuranfile muuttui herkullisiksi pippuripihveiksi seuraavalla ohjeella:

Pippuripihvit

voita ja oliiviöljyä paistamiseen
n. 1/2 kg peuranfile
1 rkl (Yyteri)sinappia
1 rkl pippurisekoitusta (musta-, valko-, viher- ja rosepippuri sekä paprika)
2 rkl konjakkia tai rommia
2 dl kermaa
1 rkl soijakastiketta
suolaa

Poista fileestä kalvot. Leikkaa n. 2-3 cm siivuiksi ja nuiji kevyesti kämmenselällä. Voitele pihvit sinapilla ja kääntele pippuriseoksessa. Paista kuumalla valurautapannulla kaunis pinta n. 1 min./puoli. Lisää pannulle rommi ja kerma. Mausta soijalla ja suolalla. Anna hautua 6 minuuttia, niin pihveistä tulee medium.

Jälkiruoaksi tiramisu seuraavalla ohjeella:

Tiramisu

1/2 pkt Savoiardi-keksejä (=kissankieliä)
1/2 dl (vanilja)kahvia
1/2 dl marsala-viiniä
2 dl Flora vanillaa
1/2 prk mascarbone-juustoa
1 rkl tomusokeria
1 rkl marsala-viiniä
2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Lado keksit kerrokseksi ja kostuta kahvi-viiniseoksella. Tee täyte sekoittamalla juusto, marsala ja sokeri vaniljavaahtoon. Levitä täyte keksien päälle ja anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti. Siivilöi päälle kaakaojauhetta vasta juuri ennen tarjoilua.

Vaapuntekoa...

Tässä hieman sarjakuvaa vaapun valmistuksesta:

Haapa-, apassi- tai balsalaudasta sahataan halutun vaapun pituinen pätkä (n. 6-10 cm). Laudan päästä lyödään vasaran ja puukon avulla halutun paksuinen pala (n. 1-2 cm). Palan sivuun merkitään keskikohta ja palaan piirretään vaapun muoto. Ylhäällä otsa on loivempi ja kaarevampi ja leuka pulleampi. Palaa veistetään kalan muotoon, mutta ei vielä ohenneta kyljistä.

Kun palaa on veistetty kalan muotoon, vatsapuolelle sahataan keskelle puuta ura. Ura sahataan myös syvyyssuunnassa kalan puoliväliin. Uran on oltava riittävän leveä, jotta väliin mahtuu piano- tai messinkilanka. Uran sivuille merkitään viivat, jottei ohentaminen eli veistäminen mene liian lähelle uraa.

Vaappua veistetään halutun muotoiseksi; otsaa kaarevaksi ja leukaa pulleaksi, pyrstöä kavennetaan, vatsapuolesta muotoillaan kapeampi ja selästä pyöreämpi... Lopuksi muotoa ja pintaa hiotaan vielä hiekkapaperilla.

Uraan asetetaan piano- tai messinkilanka. Lankaa saa mitata n. 5 cm ylimääräistä molempiin päihin.

Lankaan taivutetaan laatta- ja pyöröpihdeillä lenkit. Vatsan alle lenkki tehdään hieman etupuolelle niin, että valmiina koukku asettuu suunnilleen kalan keskelle. Taakse tehdään pieni lenkki peräkoukkua varten ja ylimääräinen lanka taitetaan ylöspäin. Myös edessä ylimääräinen lanka taitetaan ylös ja lenkistä tehdään n. 1 cm pituinen, jotta eteen mahtuu myös uintilevy.

Muotoiltu lanka painetaan uran pohjaan asti. Apuna voi käyttää esim. kapeaa ruuvimeisseliä.

Uraan pursotetaan kontaktiliimaa ja ura täytetään lastuilla. Liiman annetaan kuivua kunnolla.

Kun liima on kuivunut, lastujen päät poistetaan mattopuukolla ja pinta hiotaan.

Vaaput maalataan tarkoitukseen sopivilla maaleilla. Akryylivärit ovat hyviä, sillä ne ovat edullisia, riittoisia ja niitä voi sekoittaa haluamansa sävyn saamiseksi. Värit ovat myös vesiliukoisina helppoja käyttää. Alle voi tehdä pohjamaalauksen valkoisella, jonka päällä muut värit tulevat paremmin esille. Lenkkeihin kannattaa laittaa rautalangasta koukku, jonka avulla vaappuja voi maalauksen ja lakkausten välillä kuivata.

Vaappua kastetaan uistinlakkaan n. 1/2 h välein niin, että lakka kuivahtaa välillä. Ensimmäisellä kerralla vaappua pidetään lakan alla niin kauan, että ilmakuplat vaapun sisältä loppuvat. Toisen kerran voi kastaa heti ensimmäisen jälkeen. Kun vaappu on kastettu n. viisi kertaa lakkaan, siihen maalataan silmät ja kiinnitetään uintilevy. Uintilevyä varten sahataan kolo päässä olevan lenkin yläpuolelle. Levyn on mentävä vaakasuoraan, aivan kiinni vaapun kärkeen. Levy liimataan kontaktiliimalla. Jos levy on liian leveä, sitä kannattaa kaventaa. Kun liima on kuivunut, vaappu kastetaan lakkaan uintilevyä myöten vielä kaksi-kolme kertaa.

Lopuksi lenkit puhdistetaan lakasta esim. mattoveitsellä raaputtamalla. Lenkkeihin laitetaan renkaat ja koukut. Sopiva uintisyvyys vaapulle saadaan virittämällä sitä etulenkistä.

Ja sitten vaan kireitä siimoja! ;)

Lastenleikkiä

eli näinhän se voisi mennä:

Vedetään nuottaa,
saadaan paljon kaloja,
Kissalle kiisket,
koiralle kuoreet
Muorille muikut..
Isot kalat myydään
ja pienet kalat syödään
-kups kalat konttiin
(suom.)

...mutta nyt pienet ja iso kala tulivat pilkillä ja kuoreet eli norssit hallista ja kaikki menivät omaan suuhun!

Pienet ahvenet ovat harvoin tulleet meillä kotiin asti, mutta nyt oli poikkeus. Ja herkullisia olivat pannulla paahdetun leivän päällä, lohitahnan, salaatinlehtien, raejuuston ja sitruunaöljyn kera. Mausteena suolaa ja pippuria.

Jokaisen pilkkijän unelma: ahven 820 g. Jos tällaisia jättiläisiä, joista tulee lautasen kokoisia ahvenfileitä, joku kotiin tuo, niin on niitä mukava paistella!

Kuoreilla eli norsseilla tulee harvemmin herkuteltua, mutta nyt niitä oli hallissa tarjolla. Oleellista on ottaa norsseista riittävästi päätä pois, jotta paha haju lähtee niskan takaa. Kala ei myöskään parane säilytyksessä, joten mahdollisimman tuoreena pannulle ja paisto reilusti voissa!