Olin ikionnellinen kun punarinta tuli varta vasten sille tehtyyn pönttöön pesimään. Hieman pettyneitä taasen olimme, kun harmaasieppo ei tullut kuistille vaan valitsi mieluummin saunan seinälle naulatun laudan.
No, puukiipijän pesintä pöntössä jäi hieman arvoitukseksi, sillä en varsinaisesti nähnyt sen menevän tai tulevan pöntöstä, mutta ahkerasti se pyöri pöntön ympärillä ja ympäristössä. Kiipijä on uskomattoman kesy ja hauska lintu. Erään kerran kun tarkkailin pihassa sen puuhia, se lensi syliini. Pelästyimme kyllä molemmat!
Kuvan pönttö jäi vanhempieni metsään. Se on tehty töyhtötiaista varten. Lentoaukko on pisaran muotoinen. Pönttö on täytetty purulla, jotta lintu huijataan "kovertamaan" kolo mieleisekseen.
Lintuja on ollut tänä kesänä mökin pihapiirissä todella paljon. Harmi, että en omista kunnollista lintukirjaa ja lajien tunnistus ilman sitä on vaikeaa. Yksi mistä ei voinut erehtyä oli hippiäinen. Hauska pikku keltapäinen punkkari hyppi pihakuusessa ruokaa etsien.
Alkukesä on mennyt ilman hyttysiä, hyvä ihmisten kannalta, mutta olen jo kaivannut pikku inisijöitä, jotta linnut saisivat tarpeeksi ruokaa. Lisäksi, kun on ollut poikkeuksellisen kylmää, linnuilla on ollut kestämistä. Laulurastas lensi päin ikkunaa ja kiikutin sen nopeasti lämpimimpään paikkaan, jonka löysin. Vähän aikaa se seisoskeli ja katseli maailmaa, kunnes hyppeli pensaiden suojaan.
Punakylkirastaan poikanen puolestaan sai kalareissulta jääneet madot. Se on toinen lintulaji, joka ei pelkää mitään. Poikanen tuli syömään lähes kädestä ja emon kanssa menimme ympäri kasvimaata, vain metrin päässä toisistamme.
Oman pikku "pöntön" oli rakentanut eräs öttiäinen oven kranssiin. Ihmettelin, kun ampiainen pyöri ja pyöri ovensuussa. Se ei ymmärtänyt, että pesä oli oven avautuessa vaihtanut paikkaa toiselle puolelle. Tervetuloa - mutta ei ehkä sittenkään.
