Kevyt kesälounas

Kesällä ei jaksa syödä kovin raskaasti, eikä aina innostu uudesta perunasta ja sillistä. Lipstikkaa kasvaa nyt myös suurina pensaina, joten tähän keittoon sitä voi hyötykäyttää. Ja mitä runsaammin sitä napsii, sitä parempi keitto. Vaikka lipstikka on tuoreena voimakas yrtti, keitossa sen maku yllättävästi miedontuu.
 

Lipstikkakeitto (2 annosta)

1 rkl voita
1 sipuli
1 oksa lipstikkaa
2 perunaa
1 rkl vehnäjauhoja
1/2 - 1 l vettä
1/2 kuutiota kasvis- tai lihaliemikuutiota
loraus kermaa tai pala sulatejuustoa
valkopippuria
(suolaa)

Pinnalle ruohosipulia tai uuden sipulin vartta

Kuullota sipulit, perunat ja lipstikka voissa. Lisää vehnäjauhot ja kaada joukkoon liemi. Keitä 1/2 h. Mausta sekä pyöristä makua kermalla tai juustolla tai molemmilla. Soseuta.

Välillä sorrumme ostamaan Lidlistä ihania voisarvia. Voisarvien täytteeksi laitoin salaattia, mozzarellaa, tomaattia, pestoa, basilikaa ja parmankinkkua.

Pönttö tämäkin

Nyt ruoan heittäminen "roskiin" ei tunnu enää niin pahalta. Lisäksi meillä lähes kilpaillaan kumpi vie biopussin ;). Hankimme mökille kompostorin, sillä kalanperkeiden hävittäminen on aina tuottanut päänvaivaa.
Aika näyttää, miten "Kompo" alkaa toimimaan. Tähän asti olemme olleet tyytyväisiä. Biolan-outletiin vain tilaus ja tuote toimitettiin muutamassa päivässä mökin pihaan! Kaupanpäällisinä oli vielä pari pussia kuiviketta.

Kaalikeitto

Yksi asia johtaa toiseen. Kun tillilihasta jäi eilen ylimääräistä keitinlientä, niin tänään oli vuorossa keittoa.
Ohje oli Maku-lehdestä; lammas-kaalikeitto. Vaihdoin lampaanlihan naudanlihaan ja nyt muistin laittaa mausteeksi lipstikkaa.

Painetta keittiössä

Meillä on siirrytty keittiössä uusiin välineisiin; painekattilaan. Alkuun jo ajatuskin kauhistutti ja näin mielessäni jo koko keittiön räjähtävän. Mutta koeponnistus on nyt tehty ja vau, miten mieletön kapistus se onkaan!
Hirvenliha, joka vaatii 2-3 tunnin keittämisen, valmistui nyt 1/2 tunnissa. Ja miten pehmeää, mureaa ja maukasta lihasta tulikaan.

Tilliliha

hirven palapaistia
vettä
laakerinlehti
mauste- ja valkopippuria
suolaa
tillinvarsia

Kastike
voita
vehnäjauhoja
lihalientä
pehmeäksi keitettyä lihaa kuutioina
valkopippuria
suolaa
sokeria
kermaa
tilliä
sitruunaa

Poista lihasta tarvittaessa kalvot. Laita liha kylmään veteen ja kiehauta, keräten vaahtoa pois. Kun vaahtoa ei enää muodostu, tarkista, että liha peittyy juuri ja juuri veteen. Lisää mausteet. Laita kansi päälle ja keitä 1/2 h. Ota kattila liedeltä. Painetta voi alentaa laittamalla kattila kylmään veteen tiskialtaaseen ja päästämällä vähitellen kylmää vettä kattilan päälle. Avaa varovasti, patakintaat kädessä, varaventtiili suunnattuna pois itsestä.
Sulata voi toisessa kattilassa ja lisää siihen jauhot. Älä ruskista. Kaada päälle tarvittava määrä lientä, paloittele joukkoon liha, mausta ripauksella sokeria, pippurilla sekä suolalla. Lisää kerma ja tilli sekä viimeisenä sitruuna. Älä keitä kastiketta enää sitruunan lisäämisen jälkeen.

Ps. Jännityksessä unohdin suolan painekattilasta, mutta sen ehti lisätä vielä kastiketta tehdessä. Myöhemmin huomasin myös lipstikan varret ikkunalla; nekin olisivat tuoneet hyvän lisämaun liemeen.
En myöskään ollut ihan varma, pitääkö lihan peittyä kattilassa nesteeseen, joten ylimääräistä lientä jäi hieman. Siitä sai kuitenkin hyvän keittoliemen myöhempää käyttöä varten.

Säynävä

Jos on lintujen tunnistaminen vaikeaa niin on myös kalojen! (Ei sentään jouduttu miettimään onko se lintu vai kala?!) Kuvan kaloja oli "kuin puuroa" ranta täynnä. Jäitä oli vielä lahdessa, mutta nämä polskuttivat sulapaikoissa ja siinä rytäkässä jokunen pomppasi aina välillä jäällekin.

Kaloja on tänä kesänä tullut heikosti, mutta tämä jättiläinen tuli ensimmäisellä kalastuskerralla. Kalan muotoa, evien määrää ja muotoja, suomujen kokoa sekä silmän väriä tutkittuamme, se määriteltiin säynäväksi.
Fileoitu kala sai suolaa päällensä eli se graavattiin. Ruotoja oli jonkin verran, mutta ne poimi helposti näin isosta kalasta. Maku oli kuin siiassa eli herkullinen.

Pönttöjä & pesintää!

Pönttöjä ei voi olla koskaan liikaa! Olen saanut kyllikseni kuulla, että mökillä on liikaa pönttöjä, Tänä keväänä/kesänä tuli kuitenkin todistettua että ei ole. Vain yksi (yhdeksästä!) pöntöstä oli ilman asukkaita.
Olin ikionnellinen kun punarinta tuli varta vasten sille tehtyyn pönttöön pesimään. Hieman pettyneitä taasen olimme, kun harmaasieppo ei tullut kuistille vaan valitsi mieluummin saunan seinälle naulatun laudan.
No, puukiipijän pesintä pöntössä jäi hieman arvoitukseksi, sillä en varsinaisesti nähnyt sen menevän tai tulevan pöntöstä, mutta ahkerasti se pyöri pöntön ympärillä ja ympäristössä. Kiipijä on uskomattoman kesy ja hauska lintu. Erään kerran kun tarkkailin pihassa sen puuhia, se lensi syliini. Pelästyimme kyllä molemmat!
Kuvan pönttö jäi vanhempieni metsään. Se on tehty töyhtötiaista varten. Lentoaukko on pisaran muotoinen. Pönttö on täytetty purulla, jotta lintu huijataan "kovertamaan" kolo mieleisekseen.
Lintuja on ollut tänä kesänä mökin pihapiirissä todella paljon. Harmi, että en omista kunnollista lintukirjaa ja lajien tunnistus ilman sitä on vaikeaa. Yksi mistä ei voinut erehtyä oli hippiäinen. Hauska pikku keltapäinen punkkari hyppi pihakuusessa ruokaa etsien.
Alkukesä on mennyt ilman hyttysiä, hyvä ihmisten kannalta, mutta olen jo kaivannut pikku inisijöitä, jotta linnut saisivat tarpeeksi ruokaa. Lisäksi, kun on ollut poikkeuksellisen kylmää, linnuilla on ollut kestämistä. Laulurastas lensi päin ikkunaa ja kiikutin sen nopeasti lämpimimpään paikkaan, jonka löysin. Vähän aikaa se seisoskeli ja katseli maailmaa, kunnes hyppeli pensaiden suojaan.
Punakylkirastaan poikanen puolestaan sai kalareissulta jääneet madot. Se on toinen lintulaji, joka ei pelkää mitään. Poikanen tuli syömään lähes kädestä ja emon kanssa menimme ympäri kasvimaata, vain metrin päässä toisistamme.
Oman pikku "pöntön" oli rakentanut eräs öttiäinen oven kranssiin. Ihmettelin, kun ampiainen pyöri ja pyöri ovensuussa. Se ei ymmärtänyt, että pesä oli oven avautuessa vaihtanut paikkaa toiselle puolelle. Tervetuloa - mutta ei ehkä sittenkään.

Täällä taas!

Vähän jännitti, osaanko edes enää kayttää/täyttää blogiani. Pitäisiköhän oikeasti lopettaa, jos ei ole intoa kirjoitella...
No, kokeillaan nyt vähän vielä jatkaa. Nyt suunta on kyllä postata taaksepäin reseptivihkoon (= keittiön hyllyllä, kasa kirjekuoria ym. pikkulappuja, joihin on kiireessä raapusteltu söherryksiä) kertyneitä ohjeita ja koneeseen kertyneitä kuvia. Saa nähdä mitä edes muistan ohjeista, sillä kun tapana on aina matkan varrella vielä soveltaa...
Aloitetaan nyt sitten vaikka tästä, kuvasta joka tuli ensimmäisenä koneelta.

Lehtikaalia tuli ostettua keväällä kaupasta, koska sitä tuntui olevan hyvin tarjolla. Ajankohtainen vihannes myös siksi, että nyt sitä kasvaa maalla ja pieniä lehtiä voi jo leikata salaatin joukkoon. Myöhemmin, kun sato on runsaampaa ja lehdet paksumpia siitä voi tehdä sipsejä (kuvassa) tai muhennosta.
Lehtikaalimuhennoksen tein niin, että ryöppäsin lehdet nopeasti muutaman minuutin ajan ja valutin veden pois. Kuullotin pannulla sipulia ja valkosipulia, lisäsin revityn kaalin sekä kaadoin joukkoon yrteillä maustettua ruokakermaa. Viidestä kymmeneen minuutin haudutuksen jälkeen lisätään mustapippuria ja tarvittaessa suolaa. Hyvä lisuke esim. kalalle.

Kastike kalalle

Pilkkiahvenille tein tällä kertaa viinikastikkeen. Käytin siihen kaksi osaa hummerilientä (jota olin pakastanut jääpalapusseihin), yhden osan valkoviiniä, hieman sitruunamehua, laakerinlehden ja mustapippuria. Keitin lientä kokoon sen ajan kun perunat kiehuivat. Lisäsin lopuksi vielä yhden osan kermaa ja nokareen voita.

Hiihtoloma ja mökkikauden avaus

Voiko "kesä"mökkeilyn aloittaa hiihtolomalla!? Ainakin tänä vuonna - kiitos poikkeuksellisen lämpimän sään - perinteisestä hiihtoloman pilkkireissusta mökille jäi mieliin varsin keväiset tunnelmat. En ole koskaan aiemmin haravoinut pihaa helmikuussa. Lumikellot ja narsissit olivat nupuillaan ja viime kesän selleri puski uutta vartta. 

Syksyllä istuttamani valkosipulit ottivat varaslähdön heti, kun pääsivät kosketuksiin mullan kanssa. Onneksi lyhyt talvi ei lannistanut niitä, vaan ne olivat edelleen mukavassa rivissä kasvimaalla. Myös kasvimaan nurkassa valeistutuksessa olevat viinilehti ja kuukausimansikka olivat kasvun vauhdissa. Talvesta ei muistuttanut kuin lumen rippeet mökin varjoisalla puolella - siitä lumesta ei tosin olisi saanut palloakaan.
No, mitä pilkkimiseen tulee, minun haravoidessani, "kalastaja" haki mereltä makoisia ahvenia. Jää oli kuulemma erinomaisessa kunnossa - kunhan sinne pääsi. Rannat olivat järjestään sulana ja jouduinkin pelastamaan miehen lopulta tikapuilla mereltä (!?!).
Minun heittäessä tikapuita vaakatasoon veteen, toisia tikapuita käytettiin niiden oikeaan käyttötarkoitukseen ylöspäin kiipeämiseen. Mökillä nimittäin "riehui" mökkitalkkari. Hän kaatoi puita lähinna naapurin puolelta, mutta antoi lopullisen kuoliniskun myös meidän aloittamallemme suurelle vaahteralle mökin nurkalla. Onneksi emme syksyllä yrittäneet kaataa sitä kokonaan itse. Kotimetsuri kaatoi vain ne "helpoimmat" haarat ja ammattilainen (ainakin semi sellainen) sahasi loput. Meinasi siinä kyllä avustaja mennä vaahteralingon myötä mökin katolle eli ei pidä aliarvioida suuren puun voimaa!
En malta odottaa mitä muutoksia puiden kaato tuo pihaan, mökkiin sisälle ja erityisesti kasvimaahan. Valo kun ei tähän asti ole oikein riittänyt, mutta nyt muutoksen huomasi heti.
Enkä unohtanut pieniä lintuystäviäni. Ne saivat vielä, mahdollisen takatalven varalle, talipalloja ympäri pihaa. Kun tintit lopulta hoksasivat ne, riemulla ei ollut rajoja. Linnut pyrähtelivät pallolta toiselle, kuin aarteenetsintää leikkien, eivätkä malttaneet kunnolla pysähtyä syömään.

Brunssi

Alkavan loman kunniaksi hieman parempi aamupala...

Viikunasalaatti

En voi vastustaa tuoreita viikunoita ja tässä salaatissa ne yhdistyvät vielä ihanaan parman-kinkkuun. Ohje on Jamie Oliverilta, mutta salaattia on tehnyt myös yllätyskokki Niki...

Sitruunalohi

Lohen paistoin Sikke Sumarin ohjeella, joka puolestaan oli kopioinut sen Safkaa-kirjasta. Kypsyys oli täydellinen, ei liian kuiva, vaan hieman "rosee".

Sitruunalohi

öljyä
lohifile
pippuria
suolaa
rosmariinia tai sitruunatimjamia
sitruunaa
voita

Aseta uuni täydelle teholle ja grillivastus päälle. Tee sillä aikaa lohi valmiiksi uuniin.
Laita lohifile öljytylle foliolle uunipannulle. Ripottele päälle suolaa, pippuria ja valitsemaasi yrttiä. Leikkaa päälle sitruunasiivuja ja muutama lastu voita.
Laita kala uuniin ylätasolle 6 minuutiksi. Ota uuni pois päältä, laita kalavuoka uunin pohjalle ja jätä uunin luukku raolleen (meillä on uunissa tuuletus, joten jätin uunin kiinni). Anna lohen olla uunissa vielä 10 minuuttia.

Maa-artisokkakeitto

Maanantaimarkkinoilla on aina luomuviljelijä myymässä tuotteitaan. Olen jo ostanut ja testaillut jos jonkinlaisia jauhoja ja ryynejä, mutta nyt hänellä on ollut myynnissä myös maa-artisokkia. Hinnatkin ovat todella edullisia, samoja kuin normituotteet kaupoissa. Kaupanpäälle saa tuoretta tavaraa (esim. jauhot viljelijä jauhaa omassa myllyssään, pienissä erissä eli vain myyntiin tuleva erä kerrallaan) ja hyvän mielen, kun voi kannattaa lähialueen tuottajaa!

Maa-artisokkakeitto

salottisipuli
perunaa
maa-artisokkaa
valkoviiniä
kanalientä
kermaa
suolaa, pippuria, persiljaa
(jääkaapissa oli menossa vanhaksi pollen savupaistia, joten lisäsin sen kuutioina keittoon)

Kuullota sipulisilppu, kuutioidut perunat ja artisokat öljyssä. Lisää nesteet, keitä kypsäksi, soseuta ja mausta. Nopeaa ja helppoa!

Makaronilaatikko

Pitihän minunkin kokeilla Safkaa-makaronilaatikkoa! Jauhelihana oli kyllä nauta-sikaa ja yrttinä rosmariinia. Ja koska pöydällä on nyt paljon tuoreita yrttejä, lisäsin ohi ohjeen myös reilulla kädellä basilikaa.
Muuten erittäin maistuva ruoka, mutta päällimmäiset makaronit jäivät minulla hieman liian rapsakoiksi...

Ja hyvä ruoka vaatii hyvän jälkiruoan; pavlovaa, rahka-kermavaahtoa sekä mangoa ja passion-hedelmää!

Lihapullapasta

Meillä ei juurikaan eineksiä suosita, mutta joskus joku hätävara tulee ostettua. "Mummon lihapullat" joutuivat nyt tuunauksen kohteeksi.

Lihapullapasta

lihapullia
sipuli
valkosipulin kynsi
sellerin varsi
tomaattisäilyke
punaviiniä
rosmariinia
salviaa
suolaa
pippuria

pastaa

basilikaa, parmesania

Kuullota sipuleita ja paloittele joukkoon selleri. Lisää tomaattisäilyke ja viini. Mausta ja anna kiehua puolisen tuntia (ja vaikka kauemminkin, jos on aikaa). Lisää joukkoon lihapullat. Keitä pasta. Kaada pasta sekä osa keitinvedestä kastikkeen joukkoon. Raasta päälle runsaasti parmesania ja silppua basilikaa.

Toscanalainen sitruunatorttu

Tämän ohjeen otin talteen Habanerokitchen-blogista jokin aika sitten ja nyt päätin kokeilla sitä. Kuten blogissa varoiteltiin, tässä on eri vaiheita ja pitää hieman näperrellä, No, melko pienellä vaivalla syntyi kuitenkin maukas ja todella mehevä torttu. Omaan makuuni tässä olisi saanut olla hieman enemmän jotain potkua, mutta mietin, että kesällä esim. tuoreiden mansikoiden kanssa tämä voisi olla todella juhlava tarjottava.

Toscanalainen sitruunatorttu

Täyte
3 keltuaista
1 sitruunan kuori raastettuna
5 dl maitoa
1/2 dl vehnäjauhoja
(oma lisäykseni oli 1 tl vaniljasokeria ja 1 rkl sokeria)

Kuumenna keltuaiset ja kuoriraaste kattilassa koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Kun väri alkaa vaaleta, lisää esikuumennettu maito ja lopuksi vehnäjauho. Anna seoksen pulpahtaa, ja jätä sitten jäähtymään. Sekoita kuitenkin vielää jonkin aikaa.

Pohja ja kansi

3 - 3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
1 iso tai 2 pientä munaa
100 g voita

Sekoita kuivat aineet ja nypi sen jälkeen sekaan pehmeä voi. Lisää lopuksi kananmunat. Jaa taikina kahtia ja kauli molemmat puolet ohuiksi levyiksi. (Oma taikina oli niin pehmeää, että kaulin pohjataikinan suoraan leivinpaperin päällä. Siirsin sen papereineen irtopohjavuokaan. Hieman jännitin jääkö paperi reunoilta taikinan sisään, mutta lopputulos oli erinomainen.)
Kaada täyte vuokaan ja laita päälle kansilevy. Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia. Ripottele päälle tomusokeria.

PS. Yli jääneistä valkuaisista tein taas pavlovan, mutta seuraavaksi pitää kokeilla Budapest-leivoksia.

Peuranfilettä punaviinikastikkeella ja maa-artisokka-perunapaistosta

Tämä on luotto-ohjeeni. Se on alunperin ollut muistaakseni Ruokalan sivuilla ja kun haluan jotain hyvää ja takuuvarmasti onnistuvaa, teen tätä. Pakastimesta otettu peuranfile oli sekin mitä upeinta lihaa. Sopi hyvin sunnuntain herkutteluun.

Ota peuranfile hyvissä ajoin sulamaan ja huoneenlämpöön. Paista pinta voin ja öljyn seoksessa. Hiero lihaan suolaa, pippuria sekä timjamia tai rosmariinia. Laita liha uunivuokaan ja aseta siihen paistomittari 54 asteeseen. Olen peittänyt vuoan kannella tai foliolla. Valmistuakseen n. 300 g painava liha otti 200 asteisessa uunissa n. 1/2 h. Kun mittari piippaa, ota liha uunista, mutta anna vetäytyä tovi kannen alla.

Punaviinikastike tulee samalla kun liha on uunissa. Murskaa kattilan pohjalle valkosipulin kynsi, pieni pala lihakuutiota sekä timjamin tai rosmariinin oksa. Mittaa joukkoon 1/2 dl viiniä, 2 dl pannun huuhdelientä ja loraus balsamicoa. Mausta pippurilla sekä ripauksella ruskeaa sokeria. Anna poreilla ja kiehua kokoon. Siivilöi ja suurusta maizenalla.

Lihan lisäkkeeksi sopii hyvin maukas maa-artisokka-perunapaistos. Kuullota voin ja oliiviöljyn seoksessa silputtu salottisipuli sekä valkosipulin kynsi. Lisää mukaan fariinisokeria, jotta seos karamellisoituu. Leikkaa maa-artisokat sekä perunat (saman verran molempia) pieniksi kuutioiksi ja heitä pannulle. Kääntele kohtalaisella lämmöllä, mutta älä paista liiaksi. Murskaa joukkoon kuivattua herkkutattia ja lorauta pannulle myös balsamicoa. Anna kypsyä puolisen tuntia ja mausta pippurilla sekä suolalla.

Runebergin kakku

Ohjeen löysin Kinuskikissan sivuilta, mutta en tehnyt Runebergin leivoksia vaan kakun. Ja oikeastaan käytin ohjetta vain pohjaan, sillä tarjoilin kakun tomu- ja vaniljasokerilla maustetulla mascarponella, paahdetulla mantelirouheella sekä pakastevadelmilla.
Vadelmia tulikin viime kesänä niin paljon, että niitä on vieläkin pakkasessa yllinkyllin! Käytämmekin paljon marjoja, sillä joka aamu "pirtelössä" ja puuron päällä on vadelmia, mustikoita, puolukoita tai mansikoita.

Avocadomunat

Tuleekohan tästä seuraava somehitti? Ainakin Ruokalan sivuilla tämä on näkynyt jo melko monessa blogissa...
Hyvä, nopea ja terveellinen aamupala?

Avocadomunat

öljyä
avocado
2 pientä munaa
limemehua
suolaa, pippuria

(Voitele uunivuoka öljyllä siltä varalta, että muna valuu yli avocadon pesästä.) Halkaise avocado ja poista kivi. Koverra koloa lusikalla hieman suuremmaksi. (Ylimääräisen avocadon voi käyttää guacamoleen tai syödä sinänsä. Itse tein levitteen paahtoleivän päälle.) Purista avocadojen päälle limemehua sekä ripauta suolaa ja pippuria. Riko muna ja valuta varovasti avocadon syvennykseen. Paista 250 asteessa 10 minuuttia.

Vuoden blinipostaus

Tässä taas tämän vuoden blinipostaus. Ohje Alkon sivuilta; Blinit Svenska Klubbenin tapaan.