Mansikkaa omalta maalta sai maistaa vasta nyt heinäkuun viimeisinä päivinä. Kurpitsat jurovat penkissä, vain muutama kukka on tullut keltaiseen kesäkurpitsaan. Tomaateista ei kannata puhuakaan. Paprika sentään paisuttaa raakileita. Redskin -lajike ei ole makeimmasta päästä maultaan, mutta tuntuu olevan satovarma näin kylmänäkin kesänä.
Lehtikaali on viihtynyt kohtalaisesti, siitä saikin jo pieniä herkullisia maistiaisia. Hallaharso heinäkuun puoliväliin asti, auttoi pitämään kirpat melko hyvin poissa.
Vaikka papu on lämpimän ilman kasvi, vihreä Saxa-lajike voi suhteellisen hyvin ja tekee paljon satoa. Myös taittoydinherneet tekevät tänäkin kesänä palkoja.
Ruukkulajikkeitakin tuli nyt ostettua ja kylvettyä maalle. Yksi oli nauris, lajikkeena Atlantic. Se on kasvattanut suloisia, pieniä golfpallon kokoisia juuria. Sitä olen jo suunnitellut kasvattavani myös ensi vuonna...
Vuonankaali oli todella onnistunut kokeilu tähän koleaan kesään. Pieniä, pyöreitä lehdyköitä on tullut napsittua salaattien koristeeksi ja pähkinäistä makua tuomaan. Sitä eivät myöskään kirpat vaivanneet, vaikka luulin sen olevan niiden herkkua.
