Mökillä oli iloisia yllätyksiä; mustarastas oli lähtenyt, joten nyt sai lähteä myös pesä. Ei se varmaankaan pahakseen laittanut, kun lauloi meille silti vielä yöt läpeensä. Ja tietenkin alkukesän helle oli saanut perhoset villeiksi. Tämä aurora vastaanotti meidät ensimmäisenä.
Silmäni levisivät ihastuksesta myös siksi, että mökin nurkalle oli ilmestynyt särkynyt sydän. Ostin jostain tarjouskorista viime vuonna juurakot ja ne olivat melko kuolleen oloiset kun laitoin ne maahan. Ei tämä vielä mikään jättipehko ollut, mutta kaunis kuitenkin.
Myös raparperi yllätti, sillä tämä oli varmaan kolmas yritys kun taimi on viety tontille. Nyt varsista saa jo piirakka-aineet. Olen kyllä lukenut, ettei raparperia saisi ensimmäisenä vuonna kovin paljoa verottaa, jotta se vahvistuisi.
Lipstikan luulin kuolleen, mutta ei, sieltä se puski kiven viereltä. Tällä maustetaan keitot!
Juurikasmaa, jonka kylvin edellisellä kerralla, oli oikein hyvällä mallilla. Vain silpoydinherneet olivat tainneet mädäntyä kolean jakson aikana. No, toivottavasti uusi kylvös lähtee vielä kasvuun ja ehtii valmistua. Hassua, että taittoydinherneet olivat kuitenkin kaikki pienellä taimella.