Hyvää uutta vuotta!

Mepäs aloitimmekin poksauttelun jo ennen klo 18. Laillista vai ei!?

Mojo-kastike

Ensimmäinen (perus)resepti uudesta kirjasta testauksessa. Juttuhan on vielä kesken, joten tässä vaiheessa ei voi tehdä kuin suuntaa-antavia arvioita., mutta jos mojo-kastikkeen alkumakua vertaa esim. paholaisen hilloon, jälkimmäinen vie voiton..., vaikka lisäsin mojon alkuperäiseen ohjeeseen hunajaa antamaan makeutta ja myös hieman balsamicoa.

Mojo-kastike

1 punainen paprika
1 mieto chilipaprika
1 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
1 dl persiljaa
1 dl basilikaa
0,5 dl korianteria
1 nippu ruohosipulia
2 valkosipulinkynttä
suolaa, mustapippuria
(vettä)

Aineet mitataan tehosekoittimeen ja ajetaan hienoksi. Vettä voi lisätä tarvittaessa. Makujen annetaan tasaantua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Tein puolikkaan annoksen ja lisäsin siihen 1 tl hunajaa, 1 tl vaaleaa balsamicoa ja tuoreen korianterin korvasin ripauksella jauhetta. Myös valkosipulia laitoin pienimmän löytämäni kynnen (ja totta puhuakseni, siitäkin vain osan).

Mojo!

Nyt kelpaa taas kokkailla! Annoinkin Joulupukille vähän vihjettä Mojo-kirjasta, enkä turhaan. Jos en ole jo aiemmin kirjoittanut, niin nyt kirjoitan, että yksi kirjan tekijöistä, Antti Vahtera, on yksi lempikokeistani. Hauskaa oli, kun hän oli kesällä seurueineen viereisessä pöydässä syömässä ravintola Buccossa.
Lihanuijasta taisi olla isän kanssa juttua... ;) Hän oli sitten käynyt verstaallaan ahkeroimassa. Nuijan pää on lämpökäsiteltyä pihlajaa ja varsi katajaa.

Punssiglögi

Hernekeiton jälkiruoaksi kokeilin tehdä itse glögiä. Tähän asti olemme juoneet punaista perus-Marlia, mutta ei tämäkään huonoa ollut.

Punssiglögi

rusinoita
1 rkl glögimaustetta
4 dl omenamehua
candi-sokeria
punssia
vettä

Laita ensimmäiseksi rusinat turpoamaan punssiin (ne saisivat olla vaikka vuorokauden, jotta niistä tulisi pulleita). Kuumenna omenamehu ja mausteet. Anna niiden hautua n. tunti. Laita glögilasiin punssirusinoita ja n. 1 tl candisokeria. Kaada päälle n. 1/2 dl kiehuvaa vettä, 1 dl kuumaa mausteista mehua ja lorauta vielä terästykseksi punssia.

Pikkuleipiä

En kovin usein tee pikkuleipiä, varsinkaan kovin paljoa näpertelyä vaativia, mutta käytyäni naapurilla glögillä, sain häneltä innostuksen tehdä sekä herrasväen pikkuleipiä (=kahdenkertaisia) että kaneliässiä.

Herrasväen leivät (n.45 kpl)

200 g voita
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl perunajauhoja
1 tl vaniljasokeria

hilloa, sokeria

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kauli taikinasta n. 3-4 mm paksu levy. Ota muotilla haluamasi muotoisia pikkuleipiä. Tee puoleen leivistä reikä keskelle. Paista 200 asteessa n. 6-7 minuuttia. Pikkuleivät saavat jäädä vaaleiksi.
Anna pikkuleipien jäähtyä. Levitä sitten toiselle puolikkaalle hilloa ja aseta reiällinen puolikas päälle. Pyöritä leivät lopuksi sokerissa.
Onneksi en löytänyt pyöreätä muottia, sillä näistä kukanmuotoisista tuli todella söpöjä! Reiän tein omenaporalla. Väliin laitoin vadelmahilloa ja päälle siro-sokeria.

Kaneliässät (n. 40 kpl)

125 g voita
1 muna
1 kkp sokeria
2 kkp vehnäjauhoja
1/4 tl soodaa
1/4 tl leivinjauhetta

sokeria, kanelia

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Tee taikinasta n. 4 cm paksuinen tanko ja leikkaa se n. 1 cm paloiksi. Pyörittele paloista lyijykynän paksuisia tankoja ja pyörittele ne kanelisokerissa. Asettele tangot s-kirjaimen muotoon pellille. Paista uunin yläosassa, 220 asteessa n. 7 minuuttia.
Pikkuleivät leviävät uunissa aika paljon, joten niitä ei kannata laittaa aivan vierekkäin.
Ohjeella tulee ohuita, rapeita ässiä. En tiedä, jos leivinjauheen määrää lisäisi, tulisiko ässistä hieman pulleampia ja jos taikinaan laittaisi vielä toisen kananmunan tulisiko niistä kovempia...

Piparimuotit

On aika kaivaa piparimuotit laatikosta. Nämä muotit tai "formut", kuten meilläpäin sanotaan, olen itse tehnyt. Peltisuikaleet olivat valmiiksi kantattuja, mutta taittelin itse muodot, jonka jälkeen tinasin päät yhteen.

Kastanjoita!

Tämä ruoka on ollut "haaveissa" jo pitkään. Muutama vuosi sitten ostinkin kastanjoita, mutta en tiedä oliko vika paahtajassa vai kastanjoissa, ne olivat pieniä, kovia "kirppuja". Nyt uusi ja onnistunut kokeilu. Maku oli erittäin herkullinen!
Huuhtelin ja kuivasin kastanjat. Asettelin ne folion päälle uunivuokaan ja paistoin 225 asteessa 20 minuuttia. Oikeaoppisesti kastanjoiden kanssa kuuluisi vaahdotettu sitruunavoi, mutta me ripottelimme päälle Falksaltin sitruunasuolaa.

Sushi

Mietin, mikä olisi kivaa naposteltavaa Itsenäisyyspäivän juhlia seuratessa. Työkaverini rupesi kyselemään sushista ja siinä olikin vastaus pohdintaani. Olen tehnyt aiemminkin sushia ja tykötarpeet bambumattoineen jne. löytyvät. Ohjeita katsoin tällä kertaa Tokyokan sivuilta.
Tein päivällä kaikki esivalmistelut rullineen ja kattauksineen valmiiksi, joten herkut on helppo ja nopea kantaa pöytään illalla.
Nyt maistamme ensimmäistä kertaa valmista misokeittoa, mutta inkiväärin hillosin itse. Jääkaapista kun löytyi tuoretta inkivääriä ja sitä kuluu yleensä niin vähän, että valmiit purkit jäävät suurimmaksi osaksi käyttämättä. Mietin olisiko keittoon ptänyt ostaa tofua, mutta en ole sen makuun oikein koskaan päässyt.
Täytteitä, tällä kertaa esihöyrytettyä porkkanaa, kurkkua, retikkaa, paprikaa, purjoa, tulee aina suikaloitua liikaa, mutta laitan ne erilliselle lautaselle tarjolle, niin niitä voi napostella sushien ohessa. Purjoa ja porkkanaa voi myös laittaa keiton joukkoon. Olin varannut myös avocadoa, mutta se jäi nyt käyttämättä.
Riisiä tuli keitettyä liian vähän ja suunnittelemani nigirisushit jäivät tekemättä. Minun piti myös tehdä osasta makisusheista kasvistäytteisiä, mutta laitoinkin kaikkiin kalaa, joko graavia tai kylmäsavustettua. Joskus olen käyttänyt täytteessä surimipuikkoja, mutta jätin nyt nekin lisäämättä. Täytyy seuraavalla kerralla muistaa, että 2 dl keittämätöntä riisiä on liian vähän tai että siitä tulee vain 4-5 rullaa.

T on tonttu touhukas...

Nämä kolme kaveria hyppäävät joka joulu ikkunallemme.

Bataattilaatikko

Olen taas löytänyt bataatin! Se oli vähän aikaa unohduksissa, vaikka olen tehnyt siitä joskus paljonkin erilaisia ruokia: keittoja, uunijuureksia ym. Tässä mm. linkki todella hyvään keittoon, jota joskus kokeilin!
Bataattilaatikkoakin olen aiemmin kokeillut, mutta hyvä ohje on ollut hakusessa. Kokeillaan onko tässä aineksia suosikiksi...
Ohje on alunperin netistä, mutta tein kuitenkin taas omia lisäyksiäni.

Bataattilaatikko

1/2 kg bataatteja
n. 1/2 l kasvislientä
1 dl ruokakermaa
1 muna
1/2 dl siirappia
muskottikukkaa, kanelia, kardemummaa, tuoretta inkivääriä, korianteria...
pippuria
suolaa
korppujauhoja
voita

Kuori ja paloittele bataatit. Keitä ne vähässä kasvisliemessä kypsiksi (n. 15 min.). Ota keitinvesi talteen ja kaada sitä soseeseen n. 1 dl. Soseuta ja lisää lientä sekä kerma, kananmuna, siirappi ja mausteet. Mittoina mausteissa oli ehkä n. 1/4 tl/mauste. Kaada sose voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle korppujauhoja, hieman valkopippuria ja voita. Pintaa voi kuvioida lusikan syrjällä. Paista 175 asteessa n. 1 1/2 h.

Tykkimyssy

Itsenäisyyspäivänä tulee aina otettua kansallispuku "naftaliinista". Äiti teki minulle puvun ja minulle jäi tykkimyssyn osuus.
Kirjonta ja myssyn kokoaminen ovat omaa käsialaani, mutta pitsi on äidin tuttavan tekemä. Minä, kun en ole tuohon pitsinnypläykseen vielä ehtinyt erityisesti perehtyä...
Myssy on ollut valmiina jo tovin, mutta pitsin kiinnitys on jäänyt. Nyt sain sen aikaiseksi ja uudistin myssyn.
Nyt olen miettinyt pitääkö tuo pitsi kuitenkin irroittaa joka kerta käytön jälkeen, säilyttää rullalla ja tärkätä sekä kiinnittää sitten taas uudelleen? Ohjeet eri lähteissä kun ovat vähän ristiriitaisia.

Tallilyhdyn lasit

Keskeneräistä työtä ei pitäisi näyttää... mutta en malttanut olla ottamatta kuvaa laseista, joiden on tarkoitus päätyä tallilyhtyyn.

Kuvissa kokeilin ensimmäistä kertaa stringereitä eli ohuita lasitankoja. Pelkäsin, miten paksuksi ne leviävät korennossa tai pienissä perhosissa, mutta ne onnistuivat hyvin. Ruohoa leikatessa ( ;) ) huomasin nimittäin, että lasista on todella vaikea saada ohuita kaistaleita. Myöhemmin kyllä löysin lasisakset, jotka toimivat kohtuullisesti tähän tarkoitukseen. Saksilla saa myös hyvin murskaa, jota voi ripotella sinne tänne... Huomauttelimmekin pajassa toisiamme, että muistaisimme pysyä "roskien" kanssa kohtuudessa!

Kesäinen lasikranssi

Kesäisiä ajatuksia kaamokseen...

Jännitin, mitä uuni nyt oli saanut lasille aikaiseksi, mutta ihan onnistunut juttu. "Hauras" ja ohut tämä kranssi kyllä on, eli pitää tarkoin valita paikka, minne sen voi ripustaa.

Kranssi sai muotonsa suoraan uuniin, suoja-aineen päälle ladotuista pienistä lasinpaloista. Kranssissa huomaa hyvin lasien eron; toiset laseista sulautuvat läpikuultavasti yhteen ja toiset, opaalilasit, ovat hyvin valoa läpipäästämättömiä.

Lasiyllätys!

Samanlaisia riipuksia taas kerran, mutta halusin ottaa kuvan erityisesti oikealla ylhäällä olevan korun takia. Lasi näytti taas kerran yllätyksellisyytensä. Ennen sulatusta lasi oli tummansininen, mutta uunissa se olikin muuttunut hopeaksi.

Sitten taas lasia

Lasipajassa en malttanut olla kokeilematta taas lasinsulatusta. Tällä kertaa uuniin pääsivät tontut.
Valokuvaaminen on tässä marraskuun pimeydessä kyllä todella haastavaa. Ilman salamaa on aivan pimeää, mutta salaman kanssa varsinkin esim. nämä lasityöt saivat ikäviä heijastuksia.

Rautalankaa ja pellavaa

Muutama vuosi sitten kokeilussa oli rautalankakuvioiden dippailua veteen, jossa oli pellavakuitua. Kuva on hieman sekava enkeleineen ja kristalleineen, mutta ehkä jutun idea kuitenkin avautuu?! Eräät käyttivät töissään ruostuvaa rautalankaa, ja ruoste toikin kivan efektin koristeisiin.

PalleroteraPiaa

Mistä näitä palloja tulee?! Ja nyt tulee vieläkin tiuhempaan tahtiin, sillä harjoitus tekee mestarin. Keksin tehdä huopahahtuvasta "langan", jota kieputtelin ensin tiukalle kerälle ja viimeiset kerrokset löyhästi pallon pintaan. Sitten saippuaa ja vuoroin kuumaa ja kylmää vettä. Ei tule vekkejä vaan sileitä pyöreitä palleroita.

No, onkos tullut kesä?

Tässä lisää huovutettuja helmiä, tai oikeastaan ruusunnuppuja. Tarkoitus oli ensin tehdä pyöreitä helmiä, mutta koska pallerot alkoivat näyttää ruusunnupuilta ajattelin, että olkoon!

Huovutetut helmet

Tarkoitukseni oli tehdä huovuttamalla helmet, jossa on vain "lumipalloja". Valmiina ostettu huopaporo kuitenkin katseli pöydällä niin haikeana, että päätin päästää sen lumen keskelle juoksemaan.
Huopapalloja oli yllättävän vaikea pyöritellä, sillä niihin meinasi väkisin tulla ryppyjä ja vekkejä. Paras keino olikin huovuttaa pallo lähes valmiiksi ja lopuksi silotella se aivan ohuella huopakerroksella. Hämmästyin myös sitä, että villaa kului yhteen palloon todella vähän. Näistä ensimmäisistä kokeiluistani tulikin aika reilun-, joskin tasakokoisia.
Korun kokoamisessa huopapalloihin kannattaa ensin tehdä reikä sukkapuikolla ja vasta sen jälkeen pujottaa lanka neulalla pallon läpi. Solmut langassa auttavat palloja ja puuhelmiä pysymään paikoillaan. Solmuihin tosin kannattaa varata reilusti lankaa.

Fenkolipaistos

Silloin tällöin laitan kalan lisukkeeksi fenkolia. Vaikka sen maku ja tuoksu ovat melko voimakkaita, tämä paistos, jossa oli pelkästään fenkolia, oli pehmeän mietoa. Teen tätä ruokaa varmasti toistekin!

Fenkolipaistos

1 fenkoli
vettä
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
hunajaa
korppujauhoja
parmesanjuustoa

Paloittele fenkoli lohkoiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä n. 10 minuuttia. Kaada vesi pois ja laita fenkolit öljyttyyn uunivuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada päälle hieman öljyä ja hunajaa. Ripottele päälle korppujauhoja ja raasta pinnalle vielä juustoa. Paista 200 asteessa n. 1/2 tuntia.

Suppilovahverokastike

Kiitos lämpimän ja sateisen syksyn, metsästä löytyi vielä suppilovahveroita (ja muutama kanttarelli)!
Olen aina pitänyt suppilovahveroita keittosieninä, mutta onneksi kokeilin vaihteeksi kastiketta.

Suppilovahverokastike

voita
suppilovahveroita
sipuli
vehnäjauhoja
tavallista ja kolmen juuston ruokakermaa
mustapippuria
suolaa
persiljaa

Hienonna sienet ja sipuli. Poista sienistä enin neste kuumalla pannulla. Laita rasva vasta sen jälkeen, etteivät sienet räisky. Lisää sipuli pannulle kuullottumaan. Ripottele hieman vehnäjauhoja ja kääntele aineita hetki. Lisää kermat ja mausteet sekä anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia. Ripottele pinnalle persiljaa.
Kastike sopii erinomaisesti esim. pastan kanssa.

Kookos-kanakeitto

Kookos-kanakeitto

200 g maustamattomia broilerinsuikaleita
porkkana
peruna
palsternakka
sipuli
mangoldia
valkosipulin kynsi
tuoretta inkivääriä
punaista chilipaprikaa
limen lehtiä
kanalientä
kookosmaitoa
persiljaa

Suikaloi kasvikset ja laita ne kypsymisjärjestyksessä mausteiden kanssa kiehuvaan liemeen. Lisää myös broilerinsuikaleet kiehuvaan nesteeseen. Kaada lopuksi kookosmaito, mutta älä anna keiton enää kiehua kovin pitkään. Ripottele pinnalle persiljaa.

Keitosta tuli erittäin riittoisa, vaikka aineksina oli 1 porkkana, 1 peruna jne. Kookosmaito oli light-versio, eikä maistunut kovin voimakkaalle.

Bataattikeitto

"Auringonväriä" mustaan syksyyn.

Bataattikeitto

oliiviöljyä
sipuli
porkkana
bataatti
peruna
harissaa
kasvislientä
ruokakermaa
mustapippuria
(suolaa)
(Maizena-suurustetta)

vuohenjuustoa, leipäkrutonkeja tms.

Ohjeessa ei ole aineksille tarkempia määriä, koska sosekeittoihin voi aina laittaa juureksia ym. niiden saatavuuden ja omien mieltymysten mukaan...
Kuori ja paloittele juurekset. Freesaa niitä kattilassa ja lisää sekaan myös harissa. Kaada kattilaan liemi ja anna kiehua n. 20 minuuttia. Soseuta ja lisää kerma sekä tarvittaessa suuruste.
Laitoin omalle lautaselleni vuohenjuustoa, joka pehmensikin mukavasti harissan tulisuutta.

Beaujolais Nouveau

Marraskuun kolmas torstai...

Sipulipiirakka

Pohja
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunasosehiutaleita
1/2 dl kylmää vettä
1/2 dl juustoraastetta

Täyte
4 siivua pekonia
2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
2 dl ranskankermaa
2 kananmunaa
hunajaa, timjamia, mustapippuria
1 dl juustoraastetta

Tee ensin pohja nyppimällä rasva ja jauhot. Lisää juustoraaste ja kylmä vesi. Sekoita nopeasti taikinaksi ja painele uunivuoan pohjalle. Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Ruskista pekonisilppu ja kuullota sipulit. Mausta ja anna hautua hetken aikaa. Jäähdytä hieman ja lisää ranskankerma sekä munat. Kaada piirakkavuokaan ja ripottele päälle runsaasti juustoraastetta. Paista vielä n. 30 minuuttia.

Ps. Tiedä sitten oliko nälkä, mutta viini oli tänä vuonna hyvää ja piirakka sopi sen kanssa erinomaisesti. Omalle lautaselleni lisäsin vielä valmiina ostettua myslileipää ja sen päälle vuohenjuustoa... Salaattina päärynäsalaatti. Juustolautasella oli myös italialaisesta Delizie da Perlasta ostettuja tuotteita. ...ja marraskuuko on muka ankea?!?

Kvinoasalaatti

Hurahdin sitten minäkin kvinoaan... ja suosittelen muillekin! Makua kehuttiin pehmeäksi, miedoksi ja pähkinäiseksi, mikä onkin totta. Lisäksi kvinoaryynit ovat mielestäni hauskannäköisiä helmiä. Jossain tosin neuvottiin keittämään ryynejä 20 minuuttia ja huomasin sen olevan liian pitkä aika. Jos olisin lukenut paketin kyljestä keitto-ohjeet, niissä puhuttiin vain 15 minuutista... Onneksi huomasin ottaa kattilan pois liedeltä ennenkuin oli myöhäistä. Olin myös lukenut aiemmin, että kvinoa ei paisu keitettäessä kuten esim. couscous tai riisi, mutta kyllä tämä lajike meinasi tulla ulos kattilasta.

Kvinoasalaatti

kvinoaa keitettynä
parsakaalia -,, -
jäävuorisalaattia
rucolaa
kirsikkatomaattia
paprikaa
punasipulia
basilikaa

Kastike

sitruunamehua
oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

Huuhtele kvinoa hyvin ja keitä ryynit kypsäksi miedosti suolatussa vedessä. Lisää kattilaan paloiteltu parsakaali lopuksi 5 minuutiksi. Kaada vesi pois ja jäähdytä hetki. Sekoita aineet keskenään ja kaada päälle kastike.
Söimme salaatin kanssa eiliseltä tähteeksi jääneitä broilerinpaloja ja huomiseen evässalaattiin aion laittaa katkarapuja.

Salaatteja hedelmistä

Pimeä syksy saa tekemään värikkäitä salaatteja.

Appelsiinisalaatti

jäävuorisalaattia
appelsiinia
(sipulia)
rosmariinia
basilikaa
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä

Päärynäsalaatti

jäävuorisalaattia
rucolaa
päärynää
hassel- ja saksanpähkinöitä
hunajaa
valkoista balsamicoa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Perunoita kahdella eri tavalla

Työpaikan pikkujouluissa oli aivan ihanaa ruokaa ja varsinkin vuohenjuustoperunat jäivät mieleen. Pitikin heti seuraavana pävänä hakea vuohenjuustoa ja kokeilla perunoita itse. Koska olen meillä se ainoa, joka ymmärtää tämän herkun päälle, tein toisen annosvuoan tavallisia kermaperunoita.

Kermaperunat

2 perunaa
1.25 dl ruokakermaa
mustapippuria
suolaa

Kuori ja siivuta perunat. Lado ne voideltuun uunivuokaan ja ripottele väliin pippuria sekä suolaa. Kaada kerma päälle. Kuumenna uuni hieman yli 200 asteiseksi ja laita vuoka uuniin. Paista n. 15 minuuttia, jolloin kerma alkaa kuohua. Vähennä uunin lämpö 200 asteeseen ja paista vielä 45 minuuttia. Jos pinta tummuu, laita päälle folio.

Vuohenjuustoperunat
2 perunaa
50 g vuohenjuustoa (Pirkka)
1.25 dl ruokakermaa
hunajaa
mustapippuria
rosmariinia
suolaa

Tee kuten edellä eli kuori ja siivuta perunat. Lado ne voideltuun uunivuokaan ja ripottele väliin pippuria, suolaa, vuohenjuustoa, hunajaa sekä rosmariinia. Kaada kerma päälle. Kuumenna uuni hieman yli 200 asteiseksi ja laita vuoka uuniin. Paista n. 15 minuuttia, jolloin kerma alkaa kuohua. Vähennä uunin lämpö 200 asteeseen ja paista vielä 45 minuuttia. Jos pinta tummuu, laita päälle folio.

Pikasniikkerit

Pikasniikkerit!?! En tiedä mistä nimi tulee, mutta ohjeisiin törmäsin, kun vilukissana hain erilaisia villasukkien ohjeita. Koska tavallisia sukkia on jo tullut tehtyä niin monet, niin oli kiva kokeilla jotain uutta. "Pika" saattaa viitata sukkien nopeaan valmistustapaan, sillä nämä valmistuivat todella joutuisasti, vaikka "vaikeutin" tekniikkaa hieman kiertämällä silmukat. Seurasin neuloessani enimmäkseen 10 puikkoa langalla-blogin ohjetta, mutta niin sukan aloittamiseen kärjestä kuin kolmen puikon päättelyyn hain neuvoa Ullaneuleesta. Kantapäähän tein muutaman kavennuksen, jotta sain hieman pyöreää muotoa. Kavennukset teen kuitenkin seuraavalla kerralla keskellepäin ja pyöröneuleen lopetan hieman aiemmin, jotta sukansuulle tulee enemmän väljyyttä. Sukan kärjestä aloittaminen oli kiva uusi tapa oppia.
Sukat ovat tosi mukavat ja kätevät käyttää. Taisi tulla hyvä joululahjaidea...

Ruskasalaatti

Riemastuin, kun löysin Alkon sivuilta, lokakuun ruokaohjeista, ruskasalaatin ohjeen. Olen tehnyt tätä salaattia aiemminkin, mutta en muista, missä ohje silloin oli. Onneksi olin, miellyttyäni salaatin makuun, kirjoittanut ohjeen muistiin. Silloin salaatti oli saanut nimensä siinä käytettävän Ruska-munajuuston mukaan. "Alkuperäisessä" ohjessa oli myös hieman enemmän raaka-aineita kuin Alkon ohjeessa:

Ruskasalaatti

jäävuorisalaattia
lollo rosso -salaattia
Ruska-munajuustoa
kylmäsavuporoa
kurkkua
punaista paprikaa
kirsikkatomaatteja
karpaloita
lakkoja

ranskalaista salaatinkastiketta

Revi salaatinlehdet laakeaan kulhoon. Kuutioi juusto, kurkku ja paprika sekaan. Jos käytät poroleikettä, taittele siivuista ruusukkeita salaatin päälle. Lohko tomaatit ja asettele ne ruusukkeiden sekaan. Ripottele pinnalle karpalot ja lakat. Lorauta päälle vielä reilusti kastiketta.

Kuvan salaatti on tehty Alkon ohjeella ilman kurkkua, paprikaa ja tomaattia ja juusto on leipäjuustoa. Lihana oli possua... Hyvää oli tämäkin versio, mutta taidan kuitenkin jatkossa pitäytyä aiemmassa ohjeessani.
Kastikkeena valmis Saarioisten kevyt ranskalainen kastike, joka oli erittäin maukasta.

Puolukkatalkkunapiirakka

Sattuneesta syystä kaappiin jäi kesän jäljiltä parikin pussia talkkunajauhoja. Mietin miten jauhoja voisi hyödyntää vaikka leivonnassa ja pussin kyljestä löytyi tällainen helppo ja nopea marjapiirakan ohje:

Marjapiirakka

2 kananmunaa
2 dl sokeria
1/2 dl talkkunajauhoja
1 3/4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl sulatettua voita

mustikoita, puolukoita...

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää jauhot ja rasva. Kaada vuokaan ja ripottele pinnalle marjat. Paista 200 asteessa n. 1/2 tuntia.

Tein puolikkaan annoksen. Munat ja sokerin vispasin vain kevyesti käsin. Talkkunajauhoja laitoin ohjeen mukaisen 1/2 dl, mutta vehnäjauhoja runsaan 1 dl. Marjoina käytin puolukkaa.

Satakuntalainen siikasoppa

Jouduin tarkistamaan pariinkin otteeseen, mutta blogistani ei löytynyt vielä satakuntalaisen siikasopan ohjetta. Ihme siksi, että teen tätä ruokaa melko usein. Muutamien kokeilujen jälkeen, olen päätynyt seuraavaan reseptiin:

Satakuntalainen siikasoppa

1 l vettä
n. 1/2 kg merisiika
1 sipuli
4 perunaa
1-2 porkkanaa
suolaa
kokonaisia valko- ja maustepippureita
tilliä
2 rkl voita

Ota iso kattila, johon paloittelet siian (2-3 osaan). Kaada päälle kylmä vesi. Lisää kattilaan halkaistu sipuli, pippurit ja suola. Keitä poreilevassa vedessä n. 5-10 minuuttia ja kuori pinnalle syntynyt vaahto pois.
Ota toinen kattila ja kaada sinne liemi siivilän läpi. Muutaman pippurin ja sipulin puolikkaat voi vielä poimia keittoon antamaan voimakkaampaa makua. Lisää liemeen kuutioidut porkkana ja perunat. Juuresten kiehuessa, perkaa siika. Ota lihapalat sivuun ja kaada ne ihan lopuksi, lähes kypsään keittoon. Ota pois sipulit ja lisää voi sekä runsaasti tilliä. Tarjoile tuoreen ruisleivän kanssa.

Ps. On sanonta, että jos tähän keittoon lorauttaa kermaa niin sitä ei saa taivaassakaan anteeksi.

Saaristolaisarkku

Käsityötä parhaimmillaan/pahimmillaan. Saaristolaisarkku on tehty viimeisen päälle käsin eli koneiden käyttö oli "kielletty". Siis sahaten ja naulaten...

Pajassa oman haasteensa toi se, että valmiista arkusta ei ollut annettu meille Näpsäläisille etukäeen valmiita työohjeita, mittoja eikä kuvaa tai mallia. Opettaja antoi ohjeet sitä mukaa kuin työskentely eteni, mutta itseäni olisi helpottanut, jos olisin tiennyt, mitä mittaamalla, sahaamalla ja erinäisiä paloja yhdistämällä todellisuudessa syntyy... Olen kuitenkin opiskellut muutaman kurssin teknologiakasvatusta ja opetelllut sekä piirtämään että lukemaan teknisiä työpiirroksia.

Olin lopputulokseen kuitenkin tyytyväinen ja mietinkin vähän, että saman mallin mukaan olisi kiva tehdä erikokoisia arkkuja....mökille. Arkku on malliltaan kaunis, kätevä ja toimiva.

Pitsikakku

Tämä kakku on ollut hakusessa jo tovin. Erilaisia ohjeita olen löytänytkin mm. netistä. Vihdoin nyt myös kokeilin erästä ohjetta ja kakusta tulikin oikein hyvä. Tosin tämäkään ei ollut se, mitä joskus muistan koulun kotitaloustunneilla tehneeni. Koulussa kakku tehtiin pyöreään, jauhotettuun kakkuvuokaan, kumottiin ja kuuma kinuski kaadettiin kuuman kakun päälle. Lopuksi koko komeus vielä uuniin, jotta kuorrute poreili ja sai pitsisen ulkonäkönsä.
Tänään tekemäni kakun kohdalla mietin, olisiko kuorrutteen sokerin voinut ensin paahtaa tai olisiko siihen voinut lisätä esim. mantelilastuja tai kookoshiutaleita. Pohja oli erittäin mehevä ja hyvä 20x30 cm kokoiseen uunivuokaani. Myöhempiä leipomisia ajatellen siitä saakin muokattua juuri esim. toscakakun, omenakakun jne.

Pitsikakku (ohje on 20x30 cm vuokaan)

Pohja
2 munaa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
50 g sulatettua voita
1/2 dl kermaa
1 1/2 dl maitoa
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja

Kuorrute
1 1/2 dl sokeria
2 rkl voita
3 rkl kermaa

Vaahdota munat ja sokerit. Kiehauta voi, maito ja kerma ja lisää lämmin neste vaahtoon. Lisää lopuksi keskenään sekoitetut jauhot. Kaada taikina uunipellille ja paista 175 asteessa 15 minuuttia.
Tee pohjan paistuessa kuorrute. Mittaa aineet kattilaan ja kiehauta. Anna seoksen pysyä kuumana, koska se levittyy silloin paremmin pohjan päälle.
Nosta uunin lämpöä. Kaada kinuski esipaistetun pohjan päälle ja paista vielä 200 asteessa 5-10 minuuttia. Kunnes kuorrute poreilee ja pinta saa väriä.

Paprikat sienitäytteellä

Minulla on jokin päähänpinttymä, että kun uuni läämmitetään, niin siellä pitää valmistaa samalla kertaa useita ruokia. No, tänään uunijuuresten kanssa paistuivat yhtä aikaa täytetyt vihreät paprikat. Paprikoissa sisällä risottoriisiä, sipulia, suppilovahveroita, yrttituorejuustoa, ranskankermaa, yrttistä pippurimaustetta ja suolaa. Päällä juustoraastetta. Paprikat olivat 200 asteessa 1/2 tuntia.

Italialainen menu

Perjantain kunniaksi ruokaa pitkän kaavan mukaan.

Antipasto
Crostinit, mozzarellaa ja aurinkokuivattua tomaattia, Parmankinkkuun käärityt hunajamelonit, rucolaa ja oliiveita

Primo piatto
Suppilovahverokeitto

Secondo piatto
Kermaperunat ja lihakääryleet

Dolce
Pannacotta ja vadelmia

Uuniperunat katkaraputäytteellä

Peruna eri muodoissaan on herkkuani. Tänään söimme uuniperunoita katkaraputäytteellä. Vaikka meillä on einesten "käyttökielto", niiden muokkaaminen on sallittua ;). Eräänä päivänä kauppareissulla työpäivän jälkeen, nälkä kun jo oli, keräilin ostoskoriini kaikenlaista ruokaa. Mukaan tarttunut valmis remoulade-kastike olikin varsin hyvä löytö. Kastike sopi erinomaisesti silakkapihvien seuraksi, mutta siitä sai myös hyvän täytteen uuniperunoille. Sekaan vain katkarapuja, mustapippuria ja tilliä.
Taustalla näkyvään raastesalaattiin kirpeyttä toi retikka.

Falafel

Tässä vähän itämaisia mausteita aina niin italialaisten makujen sekaan. Mietin mihin voisin käyttää lopun perunamuusin ja piilotin sen lopulta falafel-pyöryköihin. Peruna ei kyllä kuulu näihin palleroihin minkään ohjeen mukaan, mutta se toi rakenteeseen ja makuun kivaa pehmeyttä.

Falafel

1 dl perunamuusia
1 tlk kikherneitä
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 tl tahinia
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 dl seesaminsiemeniä
persiljaa, jeeraa, korianteria, mustapippuria, suolaa

Soseuta/murskaa kikherneet. Hienonna sipuli ja vakosipuli. Sekoita aineet keskenään ja pyörittele oliiviöljyllä voidellulle pellille, öljytyin käsin pieniä pyöryköitä. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Ps. Pyörykät ovat aika hauraita, joten kananmuna voisi hieman kovettaa niitä.

Kankaanvärjäystä ja tilkkutöitä

Näpsässä on useaan otteeseen harjoiteltu pehmeiden materiaalien värjäystä erilaisilla väreillä ja tekniikoilla. Nyt vuorossa oli kankaanvärjäys reaktioväreillä. Pajan aikana käsittelimme niin "jokamiehen lakanakangasta" (on siinä nimellä paiskattu niin miestä kuin lakanaakin!?) kuin froteeta.

Lakanakankaalle teimme kuvioita käyttäen apuna mm. etsausta, batiikki- ja solmutekniikkaa. Froteekankaat kuvioitiin maalaamalla. Värit kiinnitettiin mikrossa tai silittämällä. Aiheena pajassa oli etniset kansat, heimot ja kulttuurit.

Toiset tekivät joko yhden tai kaksi isoa kylpypyyhettä, minä innostuin palastelemaan froteen kuuteen osaan ;) ja tein pienet käsipyyhkeet. Kaikki pyyhkeet ovat erilaisia, toistaen kuitenkin samaa teemaa ja väriä. Kuvioihin olin tyytyväinen, mutta ensimmäisessä pesussa värit haalenivat aivan pastellisiksi. Tämä jäi hieman harmittamaan, sillä näin todella vaivaa suunnitellessani ja etsiessäni maanläheisiä, yhteensopivia sekä mieluisia värejä. Tein pyyhkeistä tarkat mallit paperille ja kokeilin eri sävyt kangastilkuille. Kuvassa yksi pyyhkeistä.


Lakanakankaan värjäyksestä tuli jos jonkinlaisia tilkkuja varastoon. Yksi kankaista piti kuitenkin valita jatkokäsittelyä varten.... Lopulta kalat kankaassani pääsivät uimaan tarjottimelle. Tarjotin oli tavallinen puutarjotin. Huom. tässä olisi ollut hyvä uusiokäyttövinkki vanhoille tarjottimille, mutta sellaista ei nyt tähän hätään löytynyt. Tarjottimen lakkapinta hiottiin ensin karheaksi, jotta liima tarttusi siihen paremmin. Lakkaliimalla kiinnitettiin sekä kangas että käsiteltiin tarjottimen pinta kulutusta kestäväksi.

Mökillä syömme usein kalaa muodossa jos toisessa; savusiikaa, -silakkaa, graavia siikaa, halstrattua silakkaa ja silliä. Mikä onkaan parempi tarjoilualusta kuin kalatarjotin!


Värjättyjä kankaita todella riittää kaapissani - onneksi! Tilkkutyöpajassa tilkut saivat uuden elämän niin kännykkäpussissa kuin patalapuissa. Batiikkivärjätyt kangaspalat sopivat mielestäni hyvin hirsimökkitekniikkaan.

Voileipäkakku

Olin äidin synttäreillä apukokkina. Suvulle tarjoiltiin hirvisoppaa ym., mutta ennen juhlia saapuneet onnittelijat saivat tyytyä kahviin ja voileipäkakkuun.

Voileipäkakku

2 leipää (Real ja Isopaahto)
200 g kinkkuleikettä
150 g maksamakkaraa
200 g italiansalaattia
2 dl majoneesia
2 prk tuorejuustoa (aurinkokuivattu tomaatti ja maustamaton)
3-4 dl kanalientä
mustapippuria

1. täyte
maksamakkaraa "soseutettuna"

2. täyte
italiansalaattia

3. täyte
kinkkusilppua, tuorejuustoa (aurinkokuivattu tomaatti) ja majoneesia maustettuna pippurilla

Kuorrute
maustamaton tuorejuusto ja majoneesi

Koristeluun
leikettä, tomaattia, kurkkua, persiljaa, yrttejä yms.

Poista leivistä kuivat reunat. Kostuta leipäviipaleet jäähtyneellä kanaliemellä. Kokoa kakku vuorotellen tummista ja vaaleista leivistä ja laita täytteet väliin. Kuorruta ja koristele.

Biff a´la Wellington

Ainekset olivat gourmeeseen, mutta...

Eli "löysin" pakastimesta peuran sisäfileen ja jääkaapissa oli vielä mustatorvisieniä. Ajattelin tehdä yhden nyytin fileestä, mutta avattuani paketin, huomasinkin sen olevan piiitkä pötkö. No, uusi voitaikinalevy sulamaan ja filee poikki. Kaulin voitaikinalevyt ohuiksi ja tein "täytteen". Kuullotin salottisipulin (joka oli viittä vaillle kärähtää!) ja valkosipulin sekä torvisienet. Maustoin seoksen salvialla ja suolalla. Ruskistin fileet nopeasti ja maustoin suolalla ja pippurilla. Jaoin sienisipulisilpun voitaikinalevyille ja päälle asettelin fileet. Voitelin reunat kananmunalla ja kiedoin nyytiksi. Laitoin "pihvit" voideltuun uunivuokaan ja mittari paksumpaan fileeseen, asetettuna 55 asteeseen.
Pihvien kypsyessä tein maa-artisokkaperunapaistosta. Kuorin "oman maan" pienet perunat ja artisokan. Kuullotin voin ja öljyn seoksessa salottisipulia (joka toistamiseen oli lähellä kärvähtämistä) ja valkosipulia. Lisäsin hieman fariinisokeria, artisokka- ja perunaviipaleet sekä vielä vähäsen torvisieniä. Lopuksi maustoin pippurilla ja suolalla sekä lorautin vähän balsamicoa sekaan.
Sitten takaisin pihvien pariin. Ikäväkseni huomasin, että mittari oli mennyt välillä "nukkumaan" ja herätettyäni sen, huomasin sen näyttävän jo 59 astetta (=overcooked). Mittari mokoma ei ollut hälyttänyt! Voitaikina ei ollut vielä kuitenkaan ruskistunut ja mietinkin, olisiko anturi ollut jotenkin huonosti kuoren ja fileen välissä...? Joten annoin pihvien vielä ruskistua hetken aikaa.

No, ei ruoka pahaakaan ollut, mutta fileestä tuli ylikypsää eli hieman sitkeää ja torvisienten musta väri samensi koko ruoan hieman yksitoikkoiseksi.

Sellakkakohokuviointi

Kävimme laittamassa mökin talvikuntoon ja samalla otin vielä kuvia savitöistä, joita olen sinne vienyt.

Sellakkakohokuviokoristelu oli uusi kokeilu. Tekniikalla voi saada kivoja juttuja aikaiseksi, kunhan siihen ensin tottuu. Esine maalataan ja haluttu kuvio lakataan sellakalla. Aineen kuivuttua, pintaa pyyhitään varovaisesti kostealla sienellä, jolloin vain lakan alla oleva väri/kuvio jää näkyviin ja muu väri ympäriltä pyyhkiytyy pois. Lopuksi esine poltetaan tavalliseen tapaan.

Punajuuripossupata

Olin pienenä naapurintädillä päivähoidossa ja hän teki silloin tällöin punajuuripossupataa. Se oli hyvää silloin ja on edelleen! Valmistan sen lähes samoin kuin karjalanpaistin, mutta naudanlihan tilalla on punajuurta ja possunkylkisiivuista tehtynä se on nopeampaa.

Punajuuripossupata
300 g possunkylkisiivuja
2-3 punajuurta
rasvaa
vettä
laakerinlehti
maustepippuria
sokeria
suolaa

Paloittele possunkylkisiivut ja paista ne kullanruskeiksi rasvassa kuumalla pannulla, johon on ripoteltu sokeria. Siirrä lihat pataan ja kaada päälle huuhdeliemi. Paista samoin punajuurisuikaleet ja lisää pataan. Lisää lientä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. (Naapurintäti taisi jättää padan aika kuivaksi.) Mausta ja anna hautua n. 1/2-1 tuntia.
Tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa.

Ps. Joskus olen laittanut pataan sipulia ja mausteeksi myös mustapippuria.

Sinisimpukoita viinissä

Kerran pari vuodessa pitää tehdä simpukkakeittoa. Pikaruokaa sen jälkeen, kun saa simpukat pestyä. Tällä kertaa epäilin simpukoiden laatua, kun olivat niin pieniä - mutta olivat todella maukkaita!

Simpukkakeitto

1 ps simpukoita (n. 1 kg)
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
2-3 dl valkoviiniä
(1-2 dl kalalientä)
musta- ja valkopippuria
suolaa
persiljaa

Pese simpukat hyvin juuriharjalla juoksevassa, kylmässä vedessä. Poista parrat sormin nyppäisemällä tai veitsen avulla. Heitä pois rikkoontuneet tai aukinaiset simpukat (eli ne, jotka kopautuksen jälkeenkään eivät sulkeudu). Kuullota laakeassa, isossa kattilassa öljyn ja voin seoksessa sipulit. Kaada joukkoon viini ja kalaliemi sekä suola ja pippurit. Anna kiehua ja lisää kattilaan simpukat. Simpukoiden ei tarvitse olla kokonaan liemessä, vaan ne kypsyvät myös höyryssä. Keitä/höyrytä kannen alla 5-10 minuuttia. Voit sekoittaa simpukoita nopeasti muutaman kerran puuhaarukalla tai kattilaa hölskyttämällä. Lisää vielä lopuksi nokare voita ja runsaasti persiljaa.
Simpukat syödään syviltä lautasilta. Yhdet auenneet kuoret voi ottaa "pinseteiksi", joilla poimitaan simpukat liemeen. Älä aukaise kuoria väkisin, vaan heitä nyt pois ne simpukat, jotka eivät ole auenneet. (Oli kyllä ensimmäisellä kerralla tuskaa ottaa selville milloin simpukoiden pitää olla auki, milloin ei jne. Mutta nyt homma sujuu jo rutiinilla ja ruoka on herkullisuudessaan vaivan arvoista!)

Keiton lisänä tarjoilin tällä kertaa "lämpimiä leipiä".

Lämpimät leivät

6 leipäviipaletta
oliiviöljyä
aurinkokuivattuja tomaatteja
oliiveita
mustapippuria
basilikaa
persiljaa
vuohenjuustoa
goudaraastetta
hunajaa

Voitele leivät kevyesti molemmin puolin öljyllä. Laita päälle täytteitä mielesi mukaan ja kuorruta juustolla. Paista uunissa grillivastuksella 200 asteessa n. 5 minuuttia.

Tarjottimella on myös rucolaa ja tuoreita viikunoita, jotka eivät olleet uunissa.

Maksapihvit ja höyrytetyt vihannekset

Maksa on niin tuhtia ruokaa, että sen lisukkeeksi sopii hyvin kevyet vihannekset.
Tarjoilin vihannekset tällä kertaa heti kuumina, mutta ne ovat hyvä lisuke myös jäähdyttyään ja marinoiduttuaan seuraavana päivänä.

Maksapihvit

Huuhtele viipaleet kylmällä vedellä ja kuivaa. Paista kohtalaisella lämmöllä, nopeasti molemmilta puolilta. Ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.

Höyrytetyt vihannekset

parsakaalia
kukkakaalia
porkkanaa
valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
persiljaa

Kuori porkkanat ja huuhtele vihannekset. Paloittele ne höyrykattilaan ja ripottele päälle hieman suolaa. Höyrytä n. 15 minuuttia. Kaada kypsät (=al dente) palat kulhoon, murskaa joukkoon valkosipuli, ripottele päälle mustapippuria, persiljaa sekä suolaa ja lorauta hieman öljyä. Halutessasi voit puristaa sekaan myös hieman sitruunamehua.

Ps. Kuvassa lautasella näkyvät myös konjakkipuolukat.

Toimiva makukokonaisuus!

Meillä kun ei ole nykyään TV:tä, olen vähän ulkona ajankohtaisista ruokaohjelmista. Ennen varsinkin torstai tuntui olevan se päivä, joka kului tiiviisti ruudun ääressä. Nyt katselen silloin tällöin netistä uusintoja, mutta toki "vanhoissa" ohjeissa riittää vielä ammennettavaa. Yksi suosikkikokeistani oli aikoinaan Ruokalan Alex Nurmi, en tosin tiedä jos hän parhaillaankin kokkailee jossain ohjelmassa. Yksi hänen ruokansa, jota olen tehnyt useamman kerran, on kokonaisena paistettu vasikanfile, punaviinikastike, glaseeratut pikkusipulit ja perunagratiini. Tämä on kertakaikkiaan herkullisesti yhteentoimiva makukokonaisuus, vaikka hyviä myös erikseen.
Tänään tein ohjeen mukaan peuranfileen ja punaviinikastikkeen. Uutena lisänä olivat paahdetut punajuuret, joiden resepti oli netistä Valion sivuilta.

Paahdetut punajuuret

3 keskikokoista punajuurta
1 rkl voita
2 rkl hunajaa
1 rkl balsamicoa
1/2 dl vettä
salviaa
mustapippuria
suolaa

Kuori ja lohko/viipaloi punajuuret. Sulata voi kuumalla pannulla. Lisää hunaja, salvia ja balsamico sekä punajuuret. Kääntele lohkoja muutama minuutti. Mausta ja kaada uunivuokaan. Huuhtele pannu ja lisää liemi juuresten päälle. Lorauta vielä hieman hunajaa ja paista 200 asteessa n. 45 minuuttia. Punajuurten päälle sopi hyvin myös pehmeä vuohenjuusto...