23.9.11

Omenapiirakka

Taas uusi kokeilu, ja aina nämä maistuvat edellisiä paremmilta. Olen useampaan otteeseen nyt syksyllä reseptejä selaillessani nähnyt omenapiirakkaan käytetyn mantelimassaa. Rupesin etsimään ja vertailemaan eri ohjeita ja päädyin seuraavaan Jauhot suussa -blogin reseptiin. Tällä kertaa en edes muokannut ohjetta muutoin kuin, että puolitin mantelimassan määrän. Hyvin manteli maistui, joskaan koko pötkökään ei olisi varmaankaan ollut liikaa. Paistoajaksi riitti 20 min 200 asteessa ja 5 min 175:ssä.

Omenapiirakka mantelimassalla

125 g voita
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
1 keltuainen

75-150 g mantelimassaa
3 omenaa
2 munaa
200 g ranskankermaa
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Nypi voi ja kuivat aineet. Sekoita joukkoon keltuainen. Painele taikina vuoan pohjalle. Kauli päälle mantelimassa. (Minä nypin sen pieninä paloina sormin.) Lohko omenat ja asettele vuokaan. Sekoita loput täytteen ainekset ja levitä omenalohkojen päälle. Paista 200 asteessa 25 minuuttia, alenna lämpö 175 asteeseen ja paista, kunnes piirakka saa kauniin värin. (Luulen, että alun kuuma uuni, paahtaa pohjan voin herkullisen pähkinäiseksi! Piirakka kannattaa muutenkin paistaa tarpeeksi ruskeaksi.)

Berlusconi

Kotipizza myy pizzaa nimellä Berlusconi. Olen jäänyt siihen vähän koukkuun ja jo monena syksynä, kanttarellien aikaan olen tehnyt siitä oman versioni. Oma siten, että pohjataikinassa ei ole ruista kuten alkuperäisessä. Pohja on vanha tuttu Jamie Oliverin eli:

2 dl vehnäjauhoja
3 dl durumjauhoja
suolaa
2 tl sokeria
2 dl vettä
10 g tuoretta hiivaa (tai 1/2 ps kuivahiivaa)

Liota hiiva veteen. Tee jauhoista kasa pöydälle. Mittaa siihen myös suola ja sokeri. Tee keskelle jauhoja kuoppa, johon kaadat vesi-hiivaseoksen. Sekoita, ja vaivaa taikinapalloa vähintään 10 minuuttia. Itse laitan pallon tiiviiseen kulhoon nousemaan n. 15 minuutiksi.
Kauli ohueksi ja nosta pohja oliiviöljyllä voidellun ja jauhotetun folion päälle. (Yleensä olen tehnyt taikinasta kaksi pizzaa, mutta nyt tein vain yhden. Makuasia pitääkö ohuesta vai pullamaisesta...) Levitä pohjalle tomaattikastike, juustoraaste sekä täytteet.

Berlusconissa täyte on:
esipaistettuja kanttarelleja, parmankinkkua ja punasipulia (punasipulit nyt itsekasvattamia minikokoisia, mutta sitäkin aromikkaampia;)).

Paista 250 asteessa (kiertoilmassa) 10 minuuttia. Ripottele lämpimän pizzan päälle oreganoa (itse laitoin kuivaamaani kreikanmeiramia).

19.9.11

Keltahaarakkaat

Edellisellä kerralla vanhempieni kanssa metsässä kävellessämme pohdimme juuri, miten keltahaarakkaita ei näe metsässä oikeastaan lainkaan. No, nyt sitten törmäsimme neljään muhkeaan palleroon. En kylläkään poiminut niitä, kun en ole niihin tottunut. Hassua sinänsä, miten joistain sienistä vain tulee suosikkeja, ja niitä sitten poimii vuodesta toiseen.

Strawberries eli olkimarjat

Kuten jo aiemmin kirjoitinkin, mansikanrönsyjä on riittänyt vaikka muille jakaa. Viikonloppuna tein mansikkamaan vanhemmilleni. Harmi, ettei minulla ollut keväällä omalle maalleni olkia. Maasta tuli nyt mielestäni paljon "luomumman" näköinen...

Kurpitsavaunut!

Klo 24.01 nämä voivat muuttua hiiriksi!

Omenakakkua palomiehille...

...onneksi ei! Mutta lähellä oli, ettei palovaroitin pärähtänyt soimaan. Kokeilin uutta Martinex-irtopohjavuokaani ja totesin, ettei siitä ainakaan kuumaan uuniin ole. Pohja oli niin "irtonainen", että valutti rasvat uunin pohjalle sillä seurauksella, että intiaanitkin olisivat olleet kateellisia savumerkeistäni. Kaiken lisäksi uunimme on jokin "itsestään puhdistuva", joten siinä sitten mietin, millä saan palaneen rasvan pois uunin pohjalta... Onneksi kakku ei ottanut makua kärystä ja onnistui kuohkeana ja mehukkaana.

Ps. Pitäisiköhän laittaa reklamaatio Martinexille...

16.9.11

Kasvis-broilerikeitto

Tämä keitto kävisi vaikka nyt niin muodikkaille karppaajille. Idean tähän maukkaaseen ruokaan sain Maku-lehden syksyisestä broilerkeitosta.

Kasvis-broilerikeitto

maustamattomia broilerinfilesuikaleita
kesäkurpitsaa
porkkanaa
kaalia
sipulia
valkosipulia
mangoldia
öljyä
kanalientä
basilikaa
nuudeleita
pippuria

Paloittele kasvikset ja raasta kaali. Ruskista broilerinsuikaleita ja vihanneksia hetki pannulla. Lisää liemi ja mausta. Pätki lopuksi joukkoon nuudelit (käytin läpinäkyiä mungpapunuudeleita).

Nappipannu

Hauskannäköistä nappiruokaa! Pannulla on bratwurstia ja makkaraa, omasta maasta kesäkurpitsaa, hopeasipulia, paprikaa ja mangoldia. Mausteena on suolaa, pippuria sekä pienilehtistä basilikaa.

12.9.11

Omppupomppupiirakkaa

Meillä kun tuota säilytystilaa ei ole liiemmälti, niin esim. omputkin pitää käyttää nopeasti. Ilokseni huomasin, että vanhemmiltani tuomani Samo-omenat olivat säilyneet varsin hyvin. Saa nähdä, miten hyvin säilyy niistä leipomani piirakka... ;).

Ohje oli täältä, mutta puolitin pohjataikinan ja maidon sijasta käytin piimää.

Vielä kerran ahventa....

Tämä vaan on niin hyvää: ahvenfileitä voissa paistettuna, kanttarellikastiketta ja perunaa!

Sen seitsemän yrttiä!

Totta on, että mitä enemmän yrttejä leikkaa, sitä rehevämmiksi ne kasvavat. Kivikko oli taas täynnä uusia versoja, vaikka vain kaksi viikkoa sitten parturoin sen. Voi, kun saisin välitettyä tänne sen tuoksun, joka leikatuista yrteistä tuleekaan!
Otin taas talteen aimo kimput eri yrttejä (sitruunatimjami, salvia, iisoppi, samettirakuuna, meirami, kreikanmeirami, minttu, laventeli, basilika) laitoin ne lajeittain pusseihin, nimet päälle ja kotona ripustin ne "roikottimeen" sievinä kimppuina kuivumaan. Toivottavasti maut säilyvät raikkaina. Kasvimaalla todella hyvin tänä vuonna kasvanut lehtipersilja päätyi pakastimeen, sillä siellä sen maku ja väri pysyvät parhaimpina.

"Lintukirja"

Näpsässä alkoi kirjansidontapaja. Teemme kolme kirjaa, joista yksi on sidonnan opettelua, toinen sisällöllinen kirja, aiheena "lintukirja" ja kolmas "altsu" eli altered book eli muunneltu kirja.

"Lintukirjasta" tuli heti mieleeni kesäiset edesottamukset lintujen kanssa mökillä, joten eiköhän siitä tule sisältöä!?

Tästä pesästä ei ollutkaan vielä kuvaa; tötterön olivat rakentaneet harmaasiepot. Ne kiertelivät jonkin aikaa ahkerasti pesän lähellä koivuissa. Emme ole aivan varmoja, pelästyivätkö he meidän grillausta niin, että hylkäsivät pesän tai sitten pikkuiset olivat ennätysnopeita ja varttuivat pian muuttokuntoon. Pesä oli todella korkea ja tiivis, mutta munia siinä ei ollut, kun tipautin sen myöhemmin laudan päältä, saunan päädystä.

Kukkasipuleita ja mansikkamaa

Ensi keväänä ja kesänä on luvassa kukkaloistoa ja runsas mansikkasato! ;) No, sitten sen näkee, mutta ainakin istutin maahan pikkutulppaneita (Red Hunter), lumikelloja ja kevätkurjenmiekkoja. Huomasin, että sama väriteema jatkuu aina; punaista, valkoista ja sinistä!

Mansikkamaakin on laajentunut yli puolella. Sitä mukaa kun rönsyjä tulee, istutan niitä maahan. Nyt jouduin jatkamaan jo perustusta ja muoviakin. Pieniä ovat, mutta katsotaan lähtevätkö kasvuun.

Kanttarellibruchetta

Vanha ohje tuli onneksi mieleen, kun piti saada nopeasti jotain pikkupurtavaa saunan jälkeen ...ja kun jääkaappi pursuaa kanttarelleja! Kanttarellibruchetta oli nyt siis juuri sopiva vaihtoehto.

5.9.11

Woehan Wellington!

Onneksi en antanut periksi, vaan kokeilin taas tehdä Wellingtonin pihviä, joka edellisellä kerralla vähän epäonnistui. Nyt tulos oli lähes täydellinen... Lisukkeena olleet uunipunajuuret täydensivät ruoan herkullisuuden. Salaattina oli sekoitus jäävuori- ja punaista salanovasalaattia, omenaa sekä pähkinäsekoitusta. Kastikkeena salaatissa sitruunaöljy, ripaus mustapippuria ja suolaa.
Jälkiruokana omenapai vaniljakastikkeella.

Beef a´la Wellington

1/2 l sieniä (kanttarelleja ja suppilovahveroita)
sipuli
voita

2 rkl marsala-viiniä
persiljaa, suolaa, valko- ja mustapippuria, sinappia
300 g hirvivasikanfilettä
2 lehtitaikinalevyä
1 muna

Laita taikinalevyt vähän päällekkäin reunoistaan ja kauli ne hieman ohuemmiksi. Näin saat yhden levyn.
Pilko sipuli ja sienet. Paista pannulla voissa, lisää viini, valkopippuri ja suola sekä persilja. Levitä seos taikinalevylle n. fileen pinta-alan kokoiselle alueelle.

Sivele fileen pintaan aavistus sinappia, rouhi päälle mustapippuria ja suolaa. Ruskista filee hyvin kauttaaltaan. Nosta se sieniseoksen päälle ja valuta vielä pannuun mahdollisesti muodostunut neste. Tarkista, että sieniseosta tulee koko fileen ympärille. Kääri file taikinaan. Levyn päistä voi leikata ylimääräisen taikinan pois ja käyttää esim. koristeluun. Voitele paketti munalla.
Paista 225 asteessa, niin että paistomittari näyttää 55 astetta (n. 20 minuuttia). Silloin filee jää hieman roseeksi sisältä.

Uunipunajuuret

4 kpl pieniä, uusia punajuuria
oliiviöljyä
mustapippuria, suolaa, salviaa
rucolaa


Kuori punajuuret ja lohko neljään osaan. Laita uunivuokaan ja pyörittele öljyssä. Mausta pippurilla, suolalla ja tuoreella salvialla. Paista 200 asteessa 30-45 minuuttia. Revi lämpimien, kypsien
punajuurten joukkoon rucolaa.

Annoskuva

Vispipuuro

Sieniä lähdimme etsimään, mutta poimimme vielä myös mustikoita, joiden aika alkaa kyllä valitettavasti olla ohi. Metsäautotie oli melko kansoitettu, sillä monet olivat jo seuraavan syksyn herkun eli puolukoiden kimpussa. Me poimimme puolukoita vain vajaan litran, jotta saimme vispipuuroaineet.

Terveellisempi vispipuuro (=kuoret mukana)

3 dl puolukoita
7.5 dl vettä
1 dl sokeria
0.5 tl suolaa
1.25 dl mannaryynejä

Mittaa kattilaan vesi, sokeri, suola ja puolukat. Keitä n. 5 minuuttia. Lisää mannaryynit kiehuvaan seokseen koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen n. 15 minuuttia. Ota kattila liedeltä ja laita esim. kylmää vettä olevaan altaaseen jäähtymään n. 15 minuutiksi. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi.

Torvisienikeitto

Sain lähes hullun maineen, kun tongin metsässä sammalet lentäen ja päästin riemunkiljahduksia. Vihdoin löysimme mustatorvisieniä. Olivat kyllä mokomat hyvin piilossa. Kanttarelleja löytyi myös paljon, vaikka emme olleet edes "ykköspaikallamme". Suppilovahverotkin olivat jo aluillaan.
Torvisienistä tein heti tuoreeltaan keiton ihan perinteiseen tapaan.

Torvisienikeitto

mustatorvisieniä
sipuli
voita
vehnäjauhoja
kasvislientä
kermaa
sulatejuustoa
suolaa, pippuria, persiljaa

3.9.11

Sato 2011

Tässä hieman yhteenvetoa kesän sadosta, vaikka osa on vielä kasvamassa.
Kuvassa oleva paprika (Red skin) yllätti; taimet kasvoivat hyvin ja tekivät raakileita, mutta epätoivo meinasi iskeä, kun paprikat eivät punastuneet. Ajattelin jo, että ne ovat "kaapissa" liian pimeässä. Elokuun lopussa huomasin ilokseni, että kaikki olivat saaneet väriä. Kivoja, makeita, pieniä paprikoita.
Tomaateista kerroin jo aiemmin; ne kun kasvattivat vain vartta ja lehtiä, eivätkä tuottaneet kuin muutaman kypsän tomaatin. Ne olivat kaikki Tiny Tim-lajiketta. Olivathan ne sitten toki sitäkin maukkaampia ;). Vieläkin raakileita on muutamia esim. Ildi-lajikkeessa, mutta eivät varmaan ehdi kypsiksi...
"Kaapissa" basilikat olivat menestys, ja varsinkin kun kesä oli niin lämmin. Erityisesti pienilehtinen basilika lykkäsi versoja minkä ehti, ja vesilasissa oksat kehittivät hyvin nopeasti juuret. Kyseinen basilika oli myös maultaan todella hyvä; mieto, pehmeä ja aromikas.
Juurikasmaalle istuttamani vahapavut tuottivat vain muutaman palon. Ne varmaan olivat liian kauan sisällä esikasvatuksessa ja kärsivät vielä maalla aluksi kuivuudesta.
Sellerit viihtyivät ja tuottivat varsia. Niitä kastelinkin melko ahkerasti.
Lehtikaali sitä vastoin kasvoi aluksi ja sato näytti lupaavalta, mutta jossain vaiheessa kirpat söivät lehdet suihinsa :(. Erikoista, sillä taimet olivat jo isoja ja vahvoja ja pahin kirppa-aika oli mielestäni ohi.
Varrotessani aina luvattua sadetta, jota ei tullutkaan, koko kasvimaa kärsi kuivuudesta ja monet taimet jäivät pieniksi eivätkä tuottaneet satoa. Jälkiviisaana voin todeta, että olisi kannattanut kastella! Tilliä ja persiljaa sain hyvin, samoin salaatteja (Red salad bowl ja Australische). Erikoissalaatit (Kanankrassikaali, Rucola) menivät heti kirppojen suuhun. Mangoldi kasvoi, muttei kovin reheväksi, samoin pinaatti.
Juurikkaat ovat vielä maassa, mutta eipä taida tulla mitään... Samoin kuin sipulit, joiden kitulias kasvu oli pettymys. Vain kivikossa ollut ruohosipuli oli rehevä ja sitä leikkasinkin ruokiin mielin määrin.
Kokeilin tänä vuonna kylvää härkäpapua perunan väliin. Perunamaasta tulikin kuin viidakko, varsia riitti! Pieniä perunoita löytyi, kun kurkistin yhtä vartta, mutta nähtäväksi jää, kun tulen kaivamaan loput ylös. Papuja ei tullut.
Herneet jäivät uusintakylvöstä huolimatta tulematta. Vain taittoydinherneet (Sugar snap) kasvoivat hyvin. Ne olivat mukava uusi tuttavuus, sillä ne saattoi lisätä salaattiin palkoineen.
Kesäkurpitsa Black beauty tuotti muutaman kurpitsan, mutta One ball ei itselläni yhtään. Se oli nimittäin jossain vaiheessa katkennut, kitunut ja kuollut lopulta kokonaan. Äitini sen sijaan sai keltaiset pallot kasvamaan hyvin ja ne olivat maultaan todella makeita. Naapuriltani saamat talvikurpitsat kasvoivat vartta, mutta eivät kurpitsaa. Hain jo kalliolta, jonne läheinen hevostila tekee retkiä, hevosenlantaa, ja ensi vuodeksi aion vahvistaa ja kohottaa kurpitsamaata.
Mansikantaimet mansikkamaalla kasvoivat hyvin ja uusia rönsyjäkin istutin maahan viisi kappaletta. Toivottavasti talvehtiminen sujuu hyvin ja ensi vuonna sato olisi suurempi. Lisäksi kymmenen rönsyä on kasvamassa ikkunalaudalla. Jos ne vahvistuvat, annan ne vanhemmilleni istutettavaksi vielä syksyllä, jotta hekin saavat ensi kesäksi mansikkamaan!
Omenapuut voivat paremmin kuin koskaan, kannoinkin niille kyllä ämpärikaupalla vettä koko kesän. Pirja antoi yhden makean ja mehukkaan omenan, Keltakaneliin tuli kaksi raakiletta. Voi olla, että ovat pudonneet, kun seuraavan kerran käymme mökillä. Mukavaa oli, että viime vuonna istuttamani Huvitus, joka ei meinannut mennä lainkaan talvilevolle, oli nyt todella rehevä ja teki uusia versoja.
Viime syksynä istuttamistani marjapensaista (Vertti ja Öjebyn) saimme jo muutaman marjan. Vanhat myyrän kertaalleen kalvamat ja lähes kuolleet karviaiset olivat hyvissä versoissa, mutta viime kerralla huomasin, että jokin öttiäinen oli syönyt toisesta lähes kaikki lehdet. Olisi kiva tietää syyllinen, jotta voin iskeä takaisin! Toivottavasti pensas vielä selviää...
Yrttimaa (kuvassa alla) on aina syksyllä parhaimmillaan! Harmittaa, kun suurin osa sadosta jää hyödyntämättä, tosin tänä vuonna mietin jospa yrittäisin kuivata maut talteen talven varalle.

Broileri-kanttarellipata

Hyvin toimi tämä vanha ohje myös broilerin kanssa.
Makoisa lisuke oli höyrytetyt vihannekset. Höyrytin porkkanaa, parsakaalia ja kesäkurpitsaa n. 10 minuuttia. Höyryssä oli myös hieman suolaa ja sitruunatimjamia. Otin kattilan liedeltä ja kasvikset olivat kannen alla vielä n. 5 minuuttia. Lorautin kuumien kasvisten päälle sitruuunaöljyä ja lisäsin hieman suolaa.