30.12.10

Saaristolaislimppu

Teimme tänä jouluna äitini kanssa "kilpaa" näitä limppuja. Ne ovat mukavia joulutuliaisia ja -muistamisia, mutta toki limppua löytyy omasta joulupöydästämmekin. Ohjeen mukaan tulee kaksi pitkää limppua ja yksi pieni foliovuokaan. Limppujen teko on helppoa mutta aikaa vievää, joten kerralla kannattaa tehdä aina koko satsi.

Saaristolaislimppu

1 l piimää
70 g hiivaa
3 dl tummaa siirappia
3 dl vehnäleseitä
3 dl karkeita kaljamaltaita
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
1-1 1/2 l vehnä- ja/tai hiivaleipäjauhoja

Sekoita aineet keskenään, mutta älä vaivaa. Kaada taikina öljyttyihin ja leseillä jauhotettuihin vuokiin kohoamaan kahdeksi tunniksi. Paista ensin 170 asteessa tunti, peitä limput foliolla ja jatka paistamista 160 asteessa kaksi tuntia. Leipiä voi voidella lopuksi ja paistamisen aikana muutaman kerran siirappivesiliuoksella.

Joulusalaisuuksia

En ole kadonnut, mutta ennen joulua on vain oltava hieman varovainen ja salainen touhuissaan...
Työkaverini oli virkannut tällaisia patalappuja/tiskirättejä ja löysin ohjeen myös netistä, nimellä Himppu-mummon patalaput. Lappuja oli kiva virkata lltaisin TV:tä katsellessa ja lopulta niitä syntyi melkoinen pino.
Sopivien lankojen metsästys vain oli työlästä, sillä tiskirätteihin tarvitsin puuvilla- ja patalappuihin villalankaa. Lähes poikkeuksetta langat olivat sekoitelankoja, liian ohuita tai turhan hempeitä väreiltään.
Hauska sattuma oli, kun löysin tiskirättien oheen lahjapussukoihin ranskalaisia keittiösaippuoita Keittiöelämää-liikkeestä. Sesongin erikoisuutena oli kuvassa oleva jouluntuoksuinen saippua, mutta hyllyltä löytyi tuoksuja joka "makuun". Itse olen käyttänyt suihkepullossa olevaa saippuaa jo ahkerasti ja olen sen tuoksuun ja tehoon sekä kätevyyteen kyllä erittäin tyytyväinen.

Myös rautalangan kanssa tuli ongelmia. Kaupoista oli todella vaikea löytää "askarteluun" käypiä rautalankoja. Lopulta oli kehiteltävä tuotos sen mukaan, mitä lankaa oli sattunut saamaan.

30.11.10

Sacherkakku

Välillä leipomisia. Kakun pinta näyttää kuvassa kyllä todellista rosoisemmalta, mutta toivottavasti maku on kohdillaan...

Sacherkakku

150 g taloussuklaata
150 g voita
4 munaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta

Kostutus
1 dl aprikoosilientä
2 rkl rommia

Täyte
1 tlk säilykeaprikooseja

Kuorrutus
100 g suklaata
1/2 dl ranskankermaa
1 rkl voita

Sulata suklaa ja voi kattilassa miedolla lämmöllä, sekoita koko ajan hiljalleen. Anna jäähtyä ja vatkaa sillä välin munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon suklaa sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti. Kokeile kypsyys puutikulla, kypsä kakku ei tartu tikkuun. Anna pohjan jäähtyä puolisen tuntia vuoassa ennen kumoamista.
Sekoita keskenään aprikoosiliemi ja rommi. Soseuta valutetut aprikoosit. Leikkaa kakku kolmeen osaan, kostuta levyt aprikoosirommiliemellä ja täytä aprikoosisoseella.
Mittaa kuorrutuksen aineet kattilaan. Sulata seos hiljaisella lämmöllä koko ajan varovasti sekoittaen. Anna jäähtyä hetki, ennen levittämistä kakun pinnalle ja reunoille. Lämmin suklaa levittyy parhaiten ja turhaa laappimista kannattaa välttää. Levityksessä voi käyttää apuna lämmitettyä veistä.
Koristele esim. kuivahedelmä- tai jogurttipähkinärouheella. Koristeet tarttuvat hyvin vielä lämpimän kakun pintaan.

28.11.10

Cassoulet

Joskus käy näin, että ensin tehdään ruoka ja sitten sille löytyy nimi. Jääkaapissa oli possunsuikaleita ja tähteeksi jääneitä papuja. Laitoin ne pataan ja maustoin. Netistä löysin sitten, että ruoka on ranskalainen papupata cassoulet. Tosin Ranskassa siihen käytetään usein eri lihoja, kuten possua, lammasta, ankkaa tai kaikkien yhdistelmää sekä makkaroita.

Ranskalainen papupata
300 g possunsuikaleita
1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
kirsikkatomaatteja
salottisipuli
valkosipulinkynsi
lihalientä
valkoviiniä
tomaattipyrettä
hunajaa
timjamia, mustappuria, (laakerinlehti)
öljyä paistamiseen
koristeeksi persiljaa

Ruskista possunsuikaleet pienissä erissä ja siirrä pataan. Huuhtele pata ruskistuskertojen välillä vedellä ja kaada huuhdeliemi pataan. Kuullota lohkottu sipuli ja valkosipuli. Lisää pannulle lohkotut kirsikkatomaatit, tomaattipyre ja hunaja. Kaada kaikki pataan. Mausta ja lorauta päälle tilkka valkoviiniä.
Laita pata uuniin 200 asteeseen 1 1/2 tunniksi.

27.11.10

Aurabroileri

Meillä, kun toinen ei tykkää aurajuustosta ja toiselle se on himo, ruoan kanssa pitää aina vähän soveltaa. Tämä oli ihan onnistunut, helppo ja nopea kokeilu.

Aurabroileri

3-4 kpl broilerinfileitä (marinoidut käyvät hyvin)
1 tlk ananasta
pieni pala aurajuustoa
1/2 dl ranskankermaa
1/2 dl ruokakermaa
1-2 rkl ananasmehua
mustapippuria, currya

Voitele uunivuoka. Kaada pohjalle valutetut ananaspalat. Asettele päälle broilerinfileet. Sekoita ranskankerma, kerma, loraus ananasmehua ja mausteet. Kaada seos fileiden päälle ja murustele pinnalle aurajuustoa. Juusto pysyy hyvin fileen päällä, joten sitä voi laittaa vain joihinkin ja jättää loput maustamatta. Laita vuoka uuniin 175 asteeseen kolmeksi varttiksi.

Puu ja peura

Sakset siveltimenä - ja samaahan piti yrittää myös kotioloissa ;). En valitettavasti päässyt ko näyttelyyn (toki siellä voisi vielä ehtiä käydä), mutta näin tuotoksia, joita Näpsäläiset olivat avajaisissa saaneet kokeilla. Olin ihan tyytyväinen omaan versiooni ja tein siitä vielä toisenkin, kuvassa olevaa "lapsiystävällisemmän" mallin.

Broilerisalaatti

Jääkaapissa oli yksi kypsä broilerinkoipi ja siitä kehittyi tämä iltapala.

Broilerisalaatti

broilerinpaloja
kypsää pastaa
säilykemaissia
aurinkokuivattua tomaattia
rucolaa
punasipulia
vuohenjuustoa
sitruunaöljyä
mustapippuria

15.11.10

Oopperakellarin silakat

Voihan gravlaxsås, siitä riitti vieläkin ammennettavaa. Oopperakellarin silakat saivat sinappista lisämaustetta Ikean ihmepurkista.

Oopperakellarin silakat

300 g silakkafileitä
1 kananmunan keltuainen
2 rkl ranskankermaa
1 rkl sinappista graavilohikastiketta

korppujauhoja
parmesanraastetta
suolaa, pippuria
voita

Sekoita keltuainen, ranskankerma ja sinappikastike. Kääntele aukinaiset silakkafileet seokseen.
Anna maustua vähintään tunnin ajan.
Taita silakat kalan muotoon ja pyöritä korppujauho-juustoseoksessa. Paista voissa, keskilämmöllä, teflonpannussa, molemmin puolin. Älä kääntele, äläkä kurkistele silakoiden alle, jotta kuoresta tulee rapea.

10.11.10

Ei niin perinteinen lihakeitto

Syksyllä kaipaa lämpöä ruokiin. Harissatahna on silloin juuri oivallinen valinta maustamiseen. Se ei ole liian mausteista tai tulista.
Tähän keittoon ei tule paljon aineita, mutta se on silti todella maukasta. Ohje on suoraan MTV:n Makuja -sivuilta.

Bataatti-lihakeitto

300 g naudanlihaa
1 l vettä
suolaa tai liemikuutio
1 rkl oliiviöljyä
1 tl harissatahnaa
1 valkosipulinkynsi
1 iso bataatti
1 tlk kidneypapuja
lehtipersiljaa
(ranskankermaa, sitruunaa)

Laita liha kylmään veteen kattilaan. Käännä levy päälle, anna kiehua alussa melko kuumalla ja kuori pinnalle muodostunut vaahto. Mausta suolalla. Keitä n. 2 tuntia (lihasta riippuen), kunnes liha on pehmeää.
Kuullota toisessa kattilassa oliiviöljyssä harissa, valkosipuli ja bataattipalat. Kaada päälle lihan keitinliemi ja lisää liha joukkoon revittynä (tai paloina). Lisää lopuksi pavut ja mausta persiljalla.
Tarjoiluvaiheessa voi lisätä keiton päälle ranskankermaa ja puristaa sitruunamehua.

8.11.10

Pirteyttä pirtelöstä

Meillä oli aiemmin tapana juoda aina aamuisin pirtelöä, mutta jostain syystä tapa unohtui. Tänään yritämme paluuta vanhaan - tiedä sitten kuinka kauan onnistuu...
No, aamullahan ei jaksa eikä ole aikaa moiseen kokkailuun, mutta pirtelön voi onneksi valmistaa jo illalla jääkaappiin "viittä vaille" valmiiksi.
Juoma antaa reippaan lähdön aamuun, pitää kauan kylläisenä ja uskon, että syksyllä kerätyissä marjoissa on pakastuksenkin jälkeen vielä paljon vitamiineja tallella!

Aamupirtelö (annos 2:lle)

1 dl marjoja
1/2 banaani
1,5 dl soija- tai kauramaitoa
1,5 dl Gefilusmehua
2 rkl leseitä

Mittaa kaikki aineet kulhoon ja soseuta. Jos teet juoman illalla, lisää leseet vasta aamulla.

7.11.10

Neito

Olemme juuri saaneet lukea, että rypsiöljy on todella terveellistä. Löysin uudelleen Neito rypsiöljyn, johon ihastuin jo kesällä. Äitini pyysi ostamaan sitruunanmakuista itselleen ja minä halusin kokeilla yrttimaustettua. Molemmat ovat hyviä ja raikkaita, eivät lainkaan "esanssisia" tai keinotekoisen makuisia. Yrttineidossa esimerkiksi mikään yrtti ei maistu ylitse muiden, vaan maku on tasapainoinen ja sopivan mieto. Kesällä luonnollisen makuiset öljyt sopivat erittäin hyvin sellaisenaan salaatinkastikkeiksi tuoreiden, uuden sadon vihannesten kanssa. Uutta minulle oli, tutustessani Mildolan kotisivuille, että öljyt sopivat myös paistamiseen!

Broileripasta

Luulin, että tämä herkullinen ja helppo arkiruoka löytyisi jo sivuiltani, mutta ei. No, tässä nopea päivitys:

Broileripasta

200 g (juusto)marinoituja broilerisuikaleita
5 dl kuviopastaa
n. 4 dl kasvislientä
2 dl (kolmen juuston) ruokakermaa
3 rkl kurpitsapikkelsiä
pippuria, rakuunaa
juustoraastetta
öljyä paistamiseen ja vuoan voiteluun

Keitä pasta lähes kypsäksi kasvisliemessä ja paista broileri kevyesti. Kaada uunivuokaan keitetty, hieman valutettu pasta ja paistettu broileri sekä kurpitsa ja ruokakerma. Mausta seos ja sekoita kevyesti. Tarkista, että aineet peittyvät nesteeseen. (Uunissa pasta imee ihmeen paljon nestettä.) Ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 200 asteessa 1/2 tuntia.

Ja sinappihuntu on.... LOHELLA yllä!

Ikean sinappikastike graavilohelle (Gravlaxsås) on osoittautunut käyttökelpoiseksi moneen ruokaan. Nimensä mukaan se sopii graaville lohelle, mutta myös uunihauelle. Nyt suolasin, pippuroin ja sivelin lohifileen kastikkeella, laitoin lohen 250 asteiseen uuniin 20 minuutiksi ja hyvää tuli! Seuraavaksi kokeilen kastiketta varmaan silakoiden marinointiin...

27.10.10

Kirjankannet

Tilkkupaja lähestyy loppuaan. Tyynyn jälkeen ahkeroin kirjankansien kimpussa. Tilkkutyötä työssä on juuri ja juuri nimeksi, enemmän aikaa meni taas kirjontaan ja aplikointiin. Kuviot ja mallit otin netistä eri blogeista yhdistelemällä. Lopulta kanteen muotoutui kukkakedon päällä perhosten kanssa liihottava tyttö, jolla on "tähdenlento" tuomisinaan. Kun en löytänyt sopivaa suomalaista sananlaskua, kirjoin kanteen tekstin "It's going to be a good day!".
Aina oppii uutta: liimaharsoa oli hauska oppia käyttämään aplikoinnin apuna. Harson avulla voi silittää haluamansa kuvion pohjakankaalle ja reunat huolitellaan koneella tai käsin ompelemalla. Tilkkutyön taustalla on kirjonnalla kiinnitetty pellavavanu, joka tuo työhön hieman pehmeyttä. Jotta kansista ei olisi tullut liian paksut, en laittanut vanua takakanteen.
Kehyksen tilkut ompelin ensin pitkäksi neljän eri värin nauhaksi, jonka sitten leikkasin tasapituisiksi pätkiksi. Yhdistin palat sivuilta toisiinsa, jolloin sain uuden pitkän nauhan. Mittasin sen kuvan reunoihin sopiviksi pätkiksi ja ompelin kulmiin punaiset neliöt.
Oma ongelmansa oli se, miten saan ommeltua kannet sekä vuorin siististi "pussiin", jotta lopputulos olisi huoliteltu. Käytin samanlaista tekniikkaa kuin tyynyliinojen kanssa ja olin lopputulokseen tyytyväinen.
Onpas kiva ottaa kalenteri esiin!

22.10.10

Kohta kasvaa pyrstö ja evät...

...eli kalansyöntisuositukset täyttyvät ja ylittyvät reippaasti tällä viikolla. Jo ajatuskin kalasta ruokalautasella vielä tänäänkin oli hieman tympivä, mutta onneksi laji ja valmistustapa toivat vaihtelua. Ahven oli todella maukasta ja maa-artisokkapaistos sekä salviavoi toivat hyvän lisän.

Ahvenet maustoin vain suolalla sekä valkopippurilla ja paistoin runsaassa voissa pannulla. Salviavoi oli erittäin helppo ja nopea tehdä: voi kasariin sulamaan, joukkoon salvianlehdet ja muutaman minuutin kuumennus, jotta voi saa hieman väriä ja lehdistä irtoaa makua.

Maa-artisokkapaistos

2 isoa perunaa
4 maa-artisokkaa
1 shalottisipuli
valkosipulinkynsi
1 rkl kuivattua herkkutattirouhetta
oliiviöljyä ja voita
fariinisokeria
balsamicoa
suolaa ja valkopippuria

Kuullota hienonnetut sipulit öljyn ja voin seoksessa. Ripottele pannulle hieman fariinisokeria. Kuutioi perunat ja artisokat ja lisää ne pannulle. Rouhi mukaan herkkutatit (olen käyttänyt joskus myös torvisientä, mutta se värjää paistoksen ankean harmaaksi. "Paista" seosta hetken aikaa ja lorauta sekaan balsamico ja mausteet. Anna kypsyä vajaa puoli tuntia.

19.10.10

Takkiaukihauki

Haukea on nyt pukannut ruokapöytään, tänään jopa kaksin kappalein. No, ei siinä mitään, kun tulevat paistovalmiina. Täytettä vaan sisään ja uuniin. Ja vaihtelu virkistää, toinen on yrttinen italiaano ja toinen sinappinen suomalainen.

Italia

oliiviöljyä ja voita
mangoldia
purjoa
kananmunaa
valkosipulia
ohraa
sitruunamehua
sitruunatimjamia, salviaa
valkopippuria
suolaa
parmesania

Suomi

voita
ohraa
kananmunaa
purjoa
tilliä
sinappikastiketta (=Ikean graavilohikastiketta)
valkopippuria, suolaa
korppujauhoja

Aloitin keittämällä rikotut ohrasuurimot ja kananmunat. Kuullotin pannulla purjon ja mangoldin. Maustoin seoksen salvialla, timjamilla, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla. Sekoitin joukkoon ohran ja silputun munan. Lisäsin vielä mukaan nokareen voita. Toinen hauki sai täytteensä. Lorautin hauen pinnalle oliiviöljyä ja sitruunamehua, sirottelin pippuria ja suolaa sekä raastoin parmesania.

Kuullotin toisen erän purjoa. Sekoitin mukaan ohran ja pieneksi hakatun munan sekä mausteet. Ikean sinappikastiketta oli jääkaapissa, joten lisäsin sitä pikkulusikallisen täytteeseen. (Testattu on, että se sopii graavilohelle, mutta on kyllä aika voimakasta, joten malttia käyttöön!) Täyte hauen sisään ja pinnalle voita, pippuria, suolaa sekä korppujauhoa.

Molemmat makasivat uunissa n. tunnin hieman alle 200 asteessa.

Samaan uuniin mahtuivat vielä punajuurilohkot, jotka maustoin suolalla, pippurilla, hunajalla ja salvialla. Päälle runsaasti oliiviöljyä.

18.10.10

Nyt otti ohratto!

Monissa blogeissa ja ruokaohjeissa ovat nyt muodissa erilaiset ohratot. Pitihän minunkin sellaiseen hurahtaa, vaikka olen aikoinani koulussa saanut kammon ohraa kohtaan. Tämän sieni-punajuuri-ohraton ohje oli Kotiliedessä tai Kodin Kuvalehdessä... Kun en muista edes lehden nimeä, voi reseptikin poiketa hieman alkuperäisestä...

Sieni-punajuuri-ohratto

1/2 l suppilovahveroita
1 punajuuri
1 porkkana
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1/2 dl ohraryynejä (rikottuja)
oliiviöljyä ja voita
n. 2 dl kanalientä
salviaa
mustapippuria
parmesanraastetta

Raasta juurekset, hienonna sienet ja sipuli. Aloita paistamalla sienet pannulla. Siirrä pannu syrjään odottamaan ja silppua sienten päälle salviaa. Kuullota kasarissa sipulit ja ohraryynit. Lisää joukkoon juuresraasteet ja kuullota hetki. Lisää sekaan sienet ja kaada päälle hieman lientä. Anna kiehua poreillen, koko ajan sekoittaen. Lisää nestettä niin, että seos pysyy kosteana. Mausta pippurilla. Anna kypsyä n. 15 minuuttia ja raasta ennen tarjoilua sekaan parmesan.
Me nautimme ohraton sellaisenaan, mutta oheen sopisi varmaan paistettu kala tms.
Myös vuohenjuusto sopisi varmaan risoton päälle.

10.10.10

Puolen tunnin päähänpisto

Sunnuntain kunniaksi teki mieli jotain makeaa kahvin kanssa. Kun en saanut "kaveria" ulos kahvilaan, tein pikaisesti mokkapaloja. Olin etsinyt ohjeen jo aiemmin ja nyt olikin hyvä tilaisuus kokeilla sitä. Aikaakaan ei kulunut kuin puoli tuntia.
Puolitin ohjeen ja tein piirakan pinnoitettuun Kokki-vuokaan. Pohja näytti uunista tullessa niin ohuelta, että tein hätäratkaisun puolittaa sen ja laittaa väliin omenasosetta. No, siitä tulikin sitten kuin kakku, mutta ei lainkaan hullumman makuinen... ;)
Nesteenä käytin pohjassa jogurttia. Kuorrutteeseen lisäsin myös 1 tl kahvijauhetta, olihan kysessä MOKKApalat. Seuraavalla kerralla, jos teen puolikkan annoksen, laitan vain 1/2 tl soodaa.

Mokkapalat (alkuperäinen ohje)

Pohja
5 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl soodaa
1 tl suolaa
2 1/2 dl vettä
200 g voita
3 rkl kaakaojauhetta (tummaa)
1 dl piimää
2 kananmunaa

Kuorrutus
100 g margariinia
2 rkl maitoa
1 rkl kaakaojauhetta (tummaa)
tomusokeria

Sekoita keskenään kuivat aineet. Kiehauta suola, vesi, voi ja kaakaojauhe. Yhdistä seokset ja sekoita joukkoon piimä sekä kananmunat. Kaada pellille ja paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Kiehauta kuorrutteen voi, maito ja kaakaojauhe. Sekoita joukkoon tomusokeria niin, että saat seoksesta sopivan paksuista. Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle.

3.10.10

Piispanhiippa

Tulipa keväinen olo, kun tein mökillä sieniretken ylös kalliolle. Kanttarellipaikan viereen oli ilmestynyt laaja kasvusto piispanhiippoja. Ne näyttivät aivan korvasieniltä! Olen törmännyt tänä syksynä jo aiemminkin piispanhiippoihin, liekö kuuma kesä ollut niille otollinen?

Ensi kesää odotellessa...

En lukeudu syksyn tai talven ylimpiin ystäviin, mutta kuten eräs tässä hiljattain totesi: "Suomessa on ihanaa, kun on neljä vuodenaikaa. Pimeiden ja kylmien jaksojen yli jaksaa, kun kevät on aina jo nurkan takana odottamassa."

Myös yrttimaa, joka kesällä antoi runsaan sadon, piti valmistaa talvea varten. Toivon, että kaikki talvehtisivat hyvin, ja monivuotisia suotuisissa oloissa saattaisivatkin olla; sitruunatimjami ja -melissa, salvia, timjami, iisoppi, ruohosipuli, viinisuolalehti, väriminttu ja lipstikka.

Syksynsatoa...

Siemenestä kylvämäni kukat, yrtit ja vihannekset ovat todella tuottaneet yllätyksiä. Juurikasmaan taimet, jotka lähtivät innolla kasvuun, jatkoivat kasvuaan hyvin, mutta oikeastaan vain kaiken sen suhteen, mikä teki satoa maan päälle. Epäilen, että kasvimaan paikka on hieman liian varjossa ja maa oli liian vahvaa (heitin sinne vähän kanankakkarakeita, mutta ehkä se oli liikaa?). Retiisit kasvoivat vartta, mutta eivät tuottaneet juurta, samoin kyssäkaali. Vain yksi pieni mukula näytti nyt loppusyksystä hieman pullistuneen. Mahtaako ehtiä kasvaa ennen pakkasia?

Tilli, persilja ja mangoldi lukeutuivat näihin "maanpäällisiin menestyjiin". Mangoldin lehdet olivat todella kauniita ja vielä kun värit pysyisivät kypsentämisen jälkeen... Käytin nuorta mangoldia hieman salaateissa tuoreena, mutta mielestäni se on parempaa kevyesti ryöpättynä tai paistettuna. Suunnittelin jättää sekä persiljan että mangoldin maahan, sillä kasvit ovat kaksivuotisia, mutta kylvän keväällä myös uutta satoa.

Yllä kuvassa näkyy myös varsiselleriä. Ostin taimen valmiina ja se pitää löytyä maalta myös ensi vuonna. Selleri on lempiyrttejäni ja todella monikäyttöinen niin salaateissa kuin keitoissakin.

Perunantaimet kestivät todella pitkään ennenkuin tulivat pintaan. Epäilimme jo, että istutimme ne liian syvään!? No, odotus palkittiin ja varret rehottivat kesän. Iloinen yllätys koitti, kun satoakin tuli ihan mukavasti. Ensi kesäksi suunnittelen jo isompaa perunamaata ja aikaisempaa kylvöä. Olisihan se aika reteetä ottaa uudet perunat omasta maasta!

Kesäkukat olivat suurimpia yllättäjiä. Laventeli muuttui lopulta nurmikohokiksi! ja kallionauhus auringontähdeksi! Kesäiison ja peikonkakkaran luulin kuolleen, kun molemmat tekivätkin lopulta pienet kukat. Punahattu kasvoi omassa maassaan todella reheväksi. Kunhan se vain selviäisi talvesta, niin ensi kesänä voisi odottaa kukkia.




Tilkkutöitä

Näpsä harrastus jatkuu edelleen... Syksyn ensimmäisessä pajassa olemme perehtyneet tilkkutöiden saloihin. Tilkkutöiden ei pitänyt olla minun juttuni, mutta yllättäen olen löytänyt itseni useampana iltana tutustumassa netissä kaikkiin ihaniin töihin. Suunnittelin jo monta mallia, mitä voisin tehdä; tyyny, kirjankannet, pannunalusia, istuintyynyjä... Innostukseni löytyi siinä kohdassa, kun opettajamme näytti norjalaisen Gerd Gellein-Merkesdalin tuotteita. Hän oli käyttänyt tilkkutyötekniikkaa hyvin luovasti ja vapaasti, ei "millimetritekniikalla".

Omat ensimmäiset työni ovat kyllä aika kaukana tilkkutöistä, enemmän niissä on kirjontaa ja aplikointia...

27.9.10

Vispipuuro

Teen aina syksyisin vispipuuroa (=vaahtopuuroa) tuoreista puolukoista. Ohjeet ovat kuitenkin lähes aina puurolle, joka on tehty mehusta. Nyt löysin netistä ohjeen, jossa aineiden määrät olivat kohdallaan ja kun vielä jätin kuoret siivilöimättä, vaahtiksesta tuli todella herkullista.

Vispipuuro

8 dl vettä
4 dl puolukoita
1/2 dl sokeria
1 1/4 dl mannaryynejä
suolaa

Keitä puolukoita vedessä 15 minuuttia. Mausta sokerilla ja ripauksella suolaa. Tarkista maku. Lisää mannaryynit kiehuvaan nesteeseen koko ajan sekoittaen. Keitä vielä 10 minuuttia. Jäähdytä puuro ja vispaa kuohkeaksi.

Tein puolikkaan annoksen ja se oli sopivan kokoinen meille. Määrä oli myös helppo vatkata kattilassa niin, ettei se roiskunut tai tullut yli äyräidensä. Olisin tehnyt puuron maultaan maukkaammasta kauramannasta, mutta onneksi luin netistä, että kauramanna ei vatkaannu.

26.9.10

Bruschetta


Kanttarelleja on jääkaappi "täynnä" ja onneksi ne säilyvät siellä ilmavasti pakattuna melko pitkään tuoreina. En halua pakastaa tai kuivata niitä, sillä ne menettävät silloin hienon makunsa.
Muutamana iltana olemme herkutelleet bruschetoilla, jotka hienosta nimestään huolimatta ovat nopeita ja helppoja valmistaa. Päällisen voi koota kotoa kulloinkin löytyvistä aineista.

Sienibruschetta

2 viipaletta leipää
kanttarelleja tai tatteja
pieni (puna)sipuli
pieni tomaatti
oliiviöljyä
balsamicoa
mustapippuria
suolaa
rucolaa
basilikaa
parmankinkkua
parmesania

Lorauta pannulle öljyä. Ruskista sieniviipaleet ja sipuli. Kuutioi pannulle tomaatti. Lorauta sekaan hieman balsamicoa ja mausta hunajalla, pippurilla sekä suolalla. Ruskista leipäviipaleet.
Asettele leipä lautaselle, päälle sieniseosta ja kinkkuviipale. Hienonna päälle rucolaa ja basilikaa sekä raasta päälle parmesania.

Leipänä oli tällä kertaa leipäkoneella tehty piimälimppu, joka olikin varsin maukasta.


Piimälimppu leipäkoneella

3 dl piimää
2 rkl öljyä
1/2 dl siirappia
1 tl suolaa
1/2 rkl rouhittua fenkolia
1 tl pomeranssinkuorta
1 dl ruisjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
2 tl kuivahiivaa

Mittaa aineet annetussa järjestyksessä koneeseen. Paista perusohjelmalla mediumilla.

22.9.10

Sieniä sateella!

Vaikka sienisato näyttikin tänä syksynä aluksi heikolta, niin saalista on kuitenkin löytynyt mukavasti. Viikonloppuna koriin löytyi rouskuja, herkkutatteja, kanttarelleja ja suppilovahveroita.

Rouskut ryöppäsin ja tein niistä sienisalaatin:

1 dl liotettuja suolasieniä
1 hapahko omena
1 pieni sipuli
1 dl kermaviiliä (osittain kermavaahtoa)
valko- ja mustapippuria
ripaus sokeria
(suolaa)

Hienonna sienet, omena ja sipuli pieniksi kuutioiksi. Sekoita mausteet kermaviiliin
ja yhdistä seokset. Anna tekeytyä muutama tunti.



Tatit päätyivät kastikkeeksi metsästäjän leipiin, risottoon haukifileiden lisukkeena ja kuvassa olevaan tattiseljankaan.

Tattiseljanka

1 porkkana
pala palsternakkaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1/2 l tatteja
1 l kanalientä
1 maustekurkku
lehtiselleriä
1-2 rkl tomaattipyrettä
laakerinlehti
timjamia
mustapippuria

Tarjoiluun smetanaa

Suikaloi kasvikset. Kuullota ensin kattilassa juurekset ja sipulit. Lisää tomaattipyre ja kaada päälle liemi. Mausta keitto. Paista pannulla suikaloidut sienet ja lisää ne kattilaan. Suikaloi lopuksi sekaan maustekurkku. Anna kiehua hiljalleen n. 1/2 tuntia. Keiton voi kaataa annosvuokiin ja kuorruttaa uunissa ruistaikinalla. Tarjoa keiton kanssa smetanaa ja ruisleipää.




Suppilovahveroista tein juustoisen keiton. Ainekset olivat hyvin yksinkertaiset, mutta maku täyteläinen.

Suppilovahverokeitto

1/2 l suppilovahveroita
1 sipuli
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
1 l kanalientä
1 dl kolmen juuston ruokakermaa
50 g savuporosulatejuustoa
mustapippuria
persiljaa
(Maizena-suurustetta)

Hienonna sienet ja sipuli. Kuullota niitä hetki pannulla voissa. Lisää pannulle vehnäjauhot, pyörittele seosta hetki ja kaada liemi päälle. Mausta pippurilla. Suurusta kermalla sekä juustolla ja halutessasi Maizenalla. Ripottele pinnalle lopuksi persiljaa.

"Hienommassa" versiossa suppilovahverokeiton voi soseuttaa ennen tarjoilua sauvasekoittimella ja vaahdottaa päälle rasvatonta maitoa!

12.9.10

Gruusialainen kaalipata

Innostuksen gruusialaiseen kaalipataan sain Kinuskikissan blogista, mutta vertaillessani taas eri ohjeita, tein lopulta oman sovellukseni. Pata oli hyvää ja sain "luvan" tehdä sitä toistekin ;).

Gruusialainen kaalipata
500 g kaalia
1 iso sipuli
1 valkosipulinkynsi
voita
vaaleaa siirappia
1 maustekurkku
1/2 dl maustekurkkujen lientä
2 rkl tomaattipyrettä
1/2 tl paprikajauhetta
2 rkl chilitomaattisalsaa
suolaa
mustapippuria
meiramia
1 prk smetanaa
loraus ruokakermaa
juustoraastetta

Suikaloi kaali ja paloittele sipuli. Kuullota voissa pannulla kaali ja sipulit. Lisää hunaja ja mausteet sekä mausteliemi. Hauduta n. 10 minuuttia. Kaada sekaan smetana ja kerma. Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste. Peitä vuoka ja paista 200 asteessa n. tunti. Ota paistamisen loppuvaiheessa kansi pois ja anna padan ruskistua.

3.9.10

Kesäkurpitsapannukakut

Työkaverini kehui kesäkurpitsapannukakkuja, joiden ohjeen hän oli löytänyt Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä. Hän vaivautui tuomaan ohjeen minulle, joten pakkohan sitä oli kokeilla. Pannukakut olivatkin todella herkullisia! Niistä tulivat mieleen blinit.
Tarkoitukseni oli tehdä myös savukalatahnaa, mutta Hallista kalaa hakiessani, huomasin siellä valmiin tahnan tarjouksessa. Pääsin helpolla, kun ostin sitä ja jääkaapissa oli myös punajuurisalaattia...
Lautasella näkyy myös vanhanajan kananmunasalaatti, johon tein kastikkeen kermaviilistä. Aito kerma olisi kyllä vienyt voiton...

30.8.10

Omenapiirakka

Tämä omenapiirakan ohje on ollut kaapissani muutaman vuoden. Sain maistaa piirakkaa töissä ja pyysin tietenkin heti reseptin. Olin jo unohtanut sen, kunnes törmäsin netissä hyvin samankaltaiseen ohjeeseen. Piirakka on helppo sekä nopea tehdä ja mikä parasta, todella hyvänmakuinen!
Tein oheen myös vaniljakastikkeen, mutta se ei mielestäni sopinut piirakan kanssa, joka jo sinällään on "kermainen". Pitänee tehdä varmaan vielä uuniomenoita ja nauttia kastike niiden kanssa...
Reseptissä omenoiden määrä, 3 kpl, oli huvittava, sillä vanhemmillani kasvaa villiomenapuu, jossa kasvaa todella suuria ja herkullisia jättiomenoita. Omaan piirakkaani riittikin yksi omena!


Omenapiirakka

2 dl Flora culinessea
1 dl sokeria
1 muna
3(,5) dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1 prk rahkaa (käytin uutta valkosuklaa-limeä)
1 dl ruokakermaa (tai Flora vanillaa)
1/2 dl sokeria
1 muna

omenalohkoja
fariinisokeria

Sekoita pohjan aineet keskenään ja levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Sekoita myös täytteen aineet ja kaada seos pohjan päälle. Asettele pinnalle omenalohkot ja ripottele päälle fariinisokeria. (Omenat voi myös halutessaan piilottaa rahkaseoksen alle!) Paista 175 asteessa 35-40 minuuttia. Kuuma piirakka on melko löysä keskeltä, mutta hyytyy jäähtyessään. Pinnalle voi oman maun mukaan ripotella kanelia. Myös erimakuisilla rahkoilla saa piirakkaan uusia makuvivahteita...
Kokeilemisen arvoinen on piirakka, jossa täytteenä on mustikoita ja sitruunarahka sekä pohjan jauhoista osa korvattu talkkunajauhoilla.

Vaniljakastike

1/2 l maitoa
1 munankeltuainen
2 rkl sokeria
1 rkl perunajauhoja
pala vaniljatankoa

Mittaa ainekset paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen kiehumispisteeseen (seos saa pulpahtaa kerran), mutta älä anna kiehua. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä koko ajan edelleen sekoittaen. Kattilan voi myös nostaa kylmään veteen.

Peurakanttarellipata

Muistutus taas hirvipadasta, jonka kyllä tällä kertaa tein peuranlihasta. Tämä on erinomainen syksyinen ruoka näin kanttarellisesonkina. Maut ovat kertakaikkiaan kohdallaan!

19.8.10

Kasvatuksen tuloksia

Taimienkasvatus tuotti tulosta! Kun keväällä pidin kotia kasvihuoneena, nyt on pikkuhiljaa alkanut ilmaantua satoa. Äidin kukkapenkissä kukkivat ihmekukat, mökillä yrttimaassa ovat timjami ja iisoppi voimissaan. Kesäiison taimet kasvoivat, mutta vain yhteen kasviin tuli pieniä kukkia. Mirrinminttu kasvoi reheväksi, mutta ei kukkinut (ainakaan vielä). Kaunopunahattujen itävyys oli hyvä ja taimet kasvoivat vahvoiksi. Jos ne vain talvehtivat onnistuneesti, niin kukkia voi odottaa ensi kesänä... Koristekurpitsat, jotka ottivat vähän varaslähdön, selvisivät hengissä, mutta kurpitsan alkuja niihin ei ole ilmaantunut.

... ja vaikka vannoin, etten ryhdy samaan touhuun kerrostalossa ensi keväänä, alennusmyynneistä on taas tarttunut jos jonkinmoista pussia siemeniä...

18.8.10

Kanttarelli- ja vedelmasatoa

On väitetty, ettei sienisadosta tule tänä vuonna oikein hyvää... Mökillä saatoimme kuitenkin nauttia tontilta vastapoimituista herkuista; niin kanttarelleista, herkkutateista kuin vadelmistakin.

...ja kanttarelleja löytyi aina vain lisää... Alakuvassa on n. 5 litran astia täynnä sieniä!


Hyvä, että vadelmia kasvoi luonnonvaraisena, sillä keväällä istuttamani "Maurin makeat" kokivat kovan kohtalon. Harmitti todella paljon, kun Hong Kongista ostetut taimet lähtivät kaikki upeasti kasvuun, mutta kaivoa tehtäessä savivelli valui kahden taimen päälle. Ja savi siellä ei ole mitä tahansa, vaan kuin sementtiä! Lapiollakaan en saanut sitä kaivettua pois Mauri-parkojen päältä. No, kaivo oli tärkeämpi ja säästyihän kolme taimea, jotka tuottivat jopa satoa näin heti ensimmäisenä kesänä.
































Vadelmista tulikin kesällä uusi jälkiruokahitti. Valkohomejuusto (huoneenlämpöisenä!), tuoreita vadelmia ja kinuskikastiketta.

Kesäkurpitsafetapiirakka

Apua, kansio täyttyy kesällä otetuista kuvista, kun ei vain muka ehdi laittaa niitä tänne. Tämä oli kuitenkin pakko kirjoittaa muistiin - oli todella herkullista! Samalla hyvä ohje "tuhota" kesäkurpitsoita, jotka tuntuvat olevan kovin satoisia...


Kesäkurpitsafetapiirakka

Pohja:
1 dl juoksevaa margariinia
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl perunamuusijauhetta
1 dl vettä
suolaa

Täyte:
1 kesäkurpitsa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 dl ranskankermaa
1 muna
50 g fetajuustoa
yrttistä pippurisekoitusta, suolaa, timjamia, hunajaa ja öljyä paistamiseen (mausteissa ei kannata säästellä)
(juustoraastetta)

Tee pohja nyppimällä ensin margariini ja jauhot, joihin on sekoitettu suola ja leivinjauhe. Yhdistä vesi ja muusijauhe. Lisää muusi margariinijauhoseokseen. Painele vuoan pohjalle ja esipaista 200 asteessa reilu 5 minuuttia.

Suikaloi sipulit ja kesäkurpitsa. Kuullota ne öljyssä (kesäkurpitsaa kannattaa paistaa niin kauan, että kaikki kosteus haihtuu). Mausta ja ota pannu pois liedeltä. Lisää joukkoon kerma, muna ja murustettu fetajuusto. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle. Ripottele halutessasi piirakan päälle juustoraastetta ja paista vielä 20 minuuttia.

3.8.10

Aarteita

Mökillä ei sitten ollakaan varmaan koskaan oltu näin pitkää aikaa putkeen kuin tänä vuonna. No, suuri syy oli, että olimme hellettä paossa, joskin lämpötila kohosi myös siellä 32 asteeseen.

Mökillä on myös aloitettu kunnostustyöt, jotka ovat hieman riistäytyneet käsistä... (Meillä jo todettiin, että "onpa mukava kun loma loppuu ja pääsee töihin lepäämään!") Toisaalta, jos mökillä haluaa viettää myöhemmin aikaa, on mukavuuden eteen kai nähtävä ensin vaivaa.

Isän työmatkallaan heräteostoksena hankittu vanha mummonmökki on ollut "suvussa" jo 40 vuotta. Siellä on vietetty kesiä veneillen, kalastaen ja saarissa retkeillen. Sitten tuli aika, jolloin mökillä käytiin vain kerran pari kesässä tarkistamassa, että rakennus on pystyssä. Muutama vuosi sitten veljeni sähköisti mökin ja käyttö alkoi heti lisääntyä. Isäni lupasi rakentaa sinne uuden liiterin/huussin, sillä vanha oli jo kaatumispisteessä. Viime kesänä hanke toteutui ja uusi rakennus komeilee nyt pihanperällä.

Tarkoitus oli saada vanha liiteri tänä vuonna juhannuskokkoon, mutta emme ehtineetkään purkaa sitä siihen mennessä. Vanha vaja oli nimittäin täynnä romua ja roinaa, jota ei voinut vain heittää pois. Kaikki laatikot piti penkoa ja tarkistaa, ettei vain hävitä mitään "arvokasta". No, suuria aarteita ei varsinaisesti löytynyt, mutta monet löydöt toivat hauskoja muistoja mieleen. Varvas- ja koristossut piti kuvata ja ikuistaa ennen roskiin vientiä.

Viime viikolla vanha rakennus lopulta tyhjennettiin ja purettiin ja se on palasina odottamassa polttoa venetsialaisten tulilla.

Kokossa lepää myös pappani veistämä vene, joka lahosi saunan taakse. Onhan se haikeaa, kun isovanhemmat ym. ovat ahertaneet ja saaneet aikaiseksi upeita esineitä, mutta huollon ja kunnostuksen puutteessa ne hajoavat. Pappani veisti myös toisen soutuveneen sekä mahonkisen pulpettiveneen - eikä yksikään ole enää tallella.

Odotin jännittyneenä löydänkö veljeni kanssa lattian alle liiterin rakentamisvaiheessa piilottamamme "aarrerasian". Kätkimme rasian liiteriin pieneen salalokeroon, mutta se tipahti kolostaan lattian alle. No, aika oli tehnyt tehtävänsä ja maasta löytyi vain pieni pala ruosteista peltiä...

Mutta "aarteitakin" lattian alta löytyi: Aini-mummu (mökin vanha omistaja) oli heittänyt maahan pulloja ym., joista vanhimmat keräsin talteen. Kaunis pieni tarjoiluvati oli ikävä kyllä mennyt rikki, siksi kai se tunkiolle oli heitettykin... Myös kahvikuppi oli korvaton. Löytyneiden pullojen ilo oli kyllä pieni verrattuna siihen, että maa oli täynnä pulloja ja lasinsiruja, joista ei millään voinut kerätä kaikkia. Nyt sen ymmärtää, miten tärkeää on kierrätys ja jätteiden lajittelu!

Hauska löytö oli rautalangasta tehty pannunalunen! Olin juuri vienyt mökille itse tekemäni pannunalusen ja nyt löytyi "edellinen". Jos olisin löytänyt tämän ennen Näpsän rautalankapajaa, olisin varmaan ottanut mallia ja tehnyt aivan samanlaisen. Olikohan Aini ollut käsityöihminen, ainakin tuvassa on luomapuiden jäljet katossa...

Mutta uusi liiteri/huussi on valmis ja siistissä järjestyksessäkin ainakin toistaiseksi... Halusin huussin nurkalle käsienpesupaikan ja vihdoinkin sekin toimii! (Hongkongista ostettua sinkkiastiaa on nimittäin korjailtu kerran jos toisenkin; tinaamalla, lankarullan puolalla, putkimiehen teipillä jne.)