Sitruunaperhosia, sinisiipiä, kaaliperhonen, auroraperhonen... pyrähtivät lasipajasta.Innostukseni perhosiin on syttynyt pikkuhiljaa. Yleisesti puhutaan perhosten vähentymisestä niiden elinolosuhteiden huononemisen takia, mutta mökillämme on tienvarsi, joka vilisee perhosia. Ensimmäisenä mökille mentäessämme suunnistankin aina tarkistamaan, mitä perhosia kulloinkin näkyy. Eräänä kesäpäivänä näinkin yhdellä kertaa nopeasti laskettuna 14 eri perhoslajia ja monia niistä liihotteli useita yksilöitä! Nämä väriläiskät ja kukkaset yhdessä olivat todella kaunis näky! ... ja koska perhosia ei ole koskaan liikaa, yritän houkutella niitä vielä lisää mökkipihaamme. Suunnittelimme ja teimmekin isäni kanssa siis pihakoivuun perhosmökin!
Perhoset näkyvät usein myös käsitöissäni. Näitä tifffanyperhosia oli kiva väsätä, mutta pikkutarkkuutta ne vaativat. Jo pienien lasipalojen hiominen vei aikaa, saatikka niiden folioiminen ja yhteenliittäminen. Tinatessa olisivat "välikädet" olleet tarpeen... Jotta perhoset eivät olisi olleet kuin "prässistä" tulleita, sain niihin kolmiulotteisuutta kohottamalla siipiä ohuilla puulastoilla tinauksen edetessä. Suurennetusta kuvasta näkyy perhosten selässä oleva kiinnityslenkki. Suunnittelin sen yhteneväiseksi tuntosarvien kanssa helpottaakseni tinaamista.
