27.2.14

Hiihtoloma ja mökkikauden avaus




Voiko "kesä"mökkeilyn aloittaa hiihtolomalla!? Ainakin tänä vuonna - kiitos poikkeuksellisen lämpimän sään - perinteisestä hiihtoloman pilkkireissusta mökille jäi mieliin varsin keväiset tunnelmat. En ole koskaan aiemmin haravoinut pihaa helmikuussa. Lumikellot ja narsissit olivat nupuillaan ja viime kesän selleri puski uutta vartta. 

Syksyllä istuttamani valkosipulit ottivat varaslähdön heti, kun pääsivät kosketuksiin mullan kanssa. Onneksi lyhyt talvi ei lannistanut niitä, vaan ne olivat edelleen mukavassa rivissä kasvimaalla. Myös kasvimaan nurkassa valeistutuksessa olevat viinilehti ja kuukausimansikka olivat kasvun vauhdissa. Talvesta ei muistuttanut kuin lumen rippeet mökin varjoisalla puolella - siitä lumesta ei tosin olisi saanut palloakaan.
No, mitä pilkkimiseen tulee, minun haravoidessani, "kalastaja" haki mereltä makoisia ahvenia. Jää oli kuulemma erinomaisessa kunnossa - kunhan sinne pääsi. Rannat olivat järjestään sulana ja jouduinkin pelastamaan miehen lopulta tikapuilla mereltä (!?!).
Minun heittäessä tikapuita vaakatasoon veteen, toisia tikapuita käytettiin niiden oikeaan käyttötarkoitukseen ylöspäin kiipeämiseen. Mökillä nimittäin "riehui" mökkitalkkari. Hän kaatoi puita lähinna naapurin puolelta, mutta antoi lopullisen kuoliniskun myös meidän aloittamallemme suurelle vaahteralle mökin nurkalla. Onneksi emme syksyllä yrittäneet kaataa sitä kokonaan itse. Kotimetsuri kaatoi vain ne "helpoimmat" haarat ja ammattilainen (ainakin semi sellainen) sahasi loput. Meinasi siinä kyllä avustaja mennä vaahteralingon myötä mökin katolle eli ei pidä aliarvioida suuren puun voimaa!
En malta odottaa mitä muutoksia puiden kaato tuo pihaan, mökkiin sisälle ja erityisesti kasvimaahan. Valo kun ei tähän asti ole oikein riittänyt, mutta nyt muutoksen huomasi heti.
Enkä unohtanut pieniä lintuystäviäni. Ne saivat vielä, mahdollisen takatalven varalle, talipalloja ympäri pihaa. Kun tintit lopulta hoksasivat ne, riemulla ei ollut rajoja. Linnut pyrähtelivät pallolta toiselle, kuin aarteenetsintää leikkien, eivätkä malttaneet kunnolla pysähtyä syömään.