Laventelikana

Laventelin tuoksu ja varsinkin maku jakavat varmasti ihmisten mielipiteet kahtia; toiset pitävät toiset inhoavat. Itsekin kieltämättä olen vierastanut sen omalaatuista, voimakasta ja jopa kaikesta läpitunkevaa tuoksua. En ole edes ajatellut syöväni sitä.
Olen kuitenkin yrittänyt jokusena vuonna kasvattaa laventelia. Tulos on yleensä ollut laihanlainen; purkkiin on ilmestynyt jokusia pitkiä haituloita, jotka sitten ovat kituuttaneet kesän yrttimaassa. Hassua on ollut, että purkkiin on monena vuonna ilmestynyt samanlaisia rikkaruohoja, vaikka siemenet ovat olleet eri erää.Tänä vuonna laventelini kasvoi kuitenkin melko hyvin, joten leikkasin sitä myös käyttöön.
Taitaa pitää paikkansa, että kaikkeen oppii. Pikkuhiljaa olen alkanut pitää laventelin tuoksusta ja nyt uskalsin kokeilla sitä jopa ruoanlaitossa. Innostus tuli uudesta lempiohjelmastani, Pieni keittiö Pariisissa. Siinä kokki, Rachel Khoo, joka tekee ruokaa pienen pienessä pariisilaiskeittiössään, käytti laventelia kanan maustamisessa. Harmittelin, että pakastimessa ei ollut Nikon tilan kukonpoikaa, joten tyydyin kaupan broilerinkoipiin. Hyvää tuli laventelibroileristakin ja reseptiä olen käyttänyt jo usein! Oma laventelivarastoni alkaakin jo uhkaavasti loppua.

Laventelikana

1 kana nahkoineen tai 4 kpl broilerinkoipia
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl laventelia
1 tl (sitruuna)timjamia
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 sitruunan mehu
suolaa

Sekoita marinadi: sitruunankuoriraaste, laventeli, timjami, öljy, hunaja, sitruunamehu ja suola. Kääntele kanaa/paloja marinadissa ja anna maustua 2 h jääkaapissa. Laita kana uunivuokaan ja paista 200 asteessa 40-50 minuuttia. Käännä kana/koipipalat paiston puolivälissä.
Tarjoile papujen, muiden mietojen kasvisten tai salaatin sekä tuoreen patongin kanssa.

Hannan omenapiirakka

Kyläpaikassa teimme yhdessä "emännän" kanssa omenapiirakkaa, joka oli nopea ja helppo tehdä. Se oli niin hyvä, vanhanajan peruspiirakka, että oli pakko laittaa ohje muistiin.

Omenapiirakka (pellillinen)

2 munaa
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl voisulaa tai juoksevaa margariinia
2 dl kermaviiliä

omenoita, sokeria, kanelia

Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Porkkanakakku

Porkkanakakkuun löytyy jos jonkinlaista ohjetta. Tämän löysin muistaakseni Kotiliedestä ja kokeiltuani, tykästyin siihen heti. Sopivan mehevä, kuohkea ja herkullisen makuinen.

Porkkanakakku (n. 25cm x 35cm)

4 munaa
2.5 dl sokeria (alkup. ohjeessa 3 dl)
5 dl porkkanaraastetta (3 isoa porkkanaa)
1.5 dl juoksevaa margariinia (alkup.ohjeessa öljyä)
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia

Kuorrutus
200 g tuorejuustoa
25 g voita
2 dl tomusokeria
1-2 tl vaniljasokeria (oma lisäys)
1 dl mantelirouhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kuivat aineet, porkkanaraaste ja margariini. Levitä paperilla päällystetylle pellille/vuokaan ja paista 175 asteessa n. 35-40 minuuttia.
Tee kuorrutus sekoittamalla pehmeään voihin juusto ja sokerit. Apuna voi käyttää vatkainta. Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle ja ripottele pinnalle mantelirouhe.

Klipsuilua

Kesällä tuli tehtyä "muutama" klipsulaukku sekä vyö ;)

Kesän ruokia

Lohta tuli loimutettua, mutta tein myös maittavan keiton kesäkuun Pirkka-ruokalehden ohjeella. Se on kesä- ja kalakeiton yhdistelmä ja kun kala on savustettua, tulee siitä vielä oma pieni lisänsä keiton makuun. Oman maan yrteillä maustettuna se oli herkullista. Uusi kokeilu oli tänä vuonna tanskalainen kirveli. Se sopi miedon makunsa puolesta todella hyvin niin keittoihin kuin salaatteihinkin.

Kesäkurpitsat kasvoivat, mutta eivät mitenkään yltiöpäisesti. Suosikkini vuodesta toiseen on One ball eli keltainen, pyöreä kesäkurpitsa. Siitä tein pienet annospalat puolittamalla pallon. Täytteeksi koverrettua kurpitsaa, tomaattia, salaattijuustokuutioita, oliiviöljyä, kreikanmeiramia, suolaa ja pippuria. Päälle mozzarella-juustoa ja kypsennys uunissa 200 asteessa 20-30 minuuttia.

 Sadepäivänä, joita tänä kesänä oli onneksi vähän, valmistin kukkakaalivuoan. Aineet ja valmistus kuten lasagnessa, mutta pastan tilalla on kukkakaalia.

Tomaatit kasvoivat suotuisan kesän ansiosta hyvin ja tuottivat jopa vähän satoakin. Kuvan salaatissa Money maker- ja Sungold-tomaatteja. Pikkubasilikaa unohtamatta - se on vuodesta toiseen satoisa, joka kevät uudelleen kylvettynä tietenkin.

Täällä ollaan taas!

Tarkoitus ei ole ollut unohtaa bloggaamista mutta kesä, uusi tietsikka jne. on "vienyt ajan. Harmittaakin, kun kivoja uusia reseptejä on tullut kokeiltua ja mökilläkin tapahtui paljon juttuja, joista olisi voinut jättää muistijäljen tänne arkistoon. Näin jälkeenpäin niitä on hieman haastavaa muistella...
Mutta nyt sitten kokeillaan,, miten onnistuu kuvien siirto kamerasta koneelle ja koneelta blogiin.

Heti ensimmäisellä kerralla mökille mentyämme kokeilimme isäni tekemää loimulautaa. Loimulohi olikin kesän The ruoka eli sitä söimme niin kauan kuin merilohta vain sai pyytää. Oheen salaattia ja uusia perunoita sekä kanttarellikastiketta - hyvää! Kaloissa pysyttiin kyllä muutenkin tänä kesänä hyvin, sillä kotilahdelta tuli valtavan suuria ahvenia.

Kanttarellit sai taas kätevästi mökin pihasta!

 

Heti mustikkakauden jälkeen alkoivat vadelmat punertaa kalliolla. Tänä kesänä olinkin parhaimpaan aikaan liikkeellä ja nyt pakastin pursuaa vadelmia. Herkullisimpia ne kyllä olivat tuoreena ja niitä laitettiin aamupuuroon, syötiin brie-juuston kanssa ja teinpä niistä pari vadelma"misuakin".

Mustikkapiirakka

Enpä ole ennnen tehnyt uuden sadon mustikkapiirakkaa kesäkuussa! Mökillä mustikat olivat kypsyneet ennätysajassa ja tänä vuonna ehdimme kerätä ne myös ennen sorsia. Läheltä kuitenkin piti, sillä sorsat olivat juuri rantautuneet varpujen piiloon kun saavuimme mökille. No, jäi sinne vielä vähän sorsillekin ja rohkeasti ne tulivatkin jatkamaan herkutteluaan heti kun olimme terassilla grillaamassa.
Meillä on äitini kanssa tapana tehdä aina ensimmäisistä mustikoista kiisseliä ja mannapuuroa sekä mustikkapiirakka. Piirakan ohje on vanha, otettu joskus jostain lehdestä, mutta se ainoa oikea ensimmäisille mustikoille. Myöhemmin sitten voi tehdä kaiken maailman mamman marjapiiraita ym. ym. 

Yks' kaks' mustikkapiirakka

2.5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
0.5 tl suolaa
5-6 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua voita

Täyte
1 l mustikoita
1 dl hillosokeria
1 rkl perunajauhoja

Pinnalle hyytelösokeria

Tee löysähkö pullataikina. Levitä se pellille leivinpaperin päälle. Anna kohota 1/2 tuntia. Sekoita täytteen aineet ja murskaa samalla hieman mustikoita. Levitä mustikat pohjan päälle ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Ripottele kypsän, vielä kuuman piirakan päälle hyytelösokeria.